Suomi koronapandemiasta endemiaan

Suomi siirtyy koronapandemiasta endemiaan – THL:n Mika Salminen: ”Korona tulee olemaan kanssamme koko ajan”

Tullut jäädäkseen. Vaikka korona näyttää nyt jäävän toistaiseksi keskuuteemme, on THL:n terveysturvaajat-osaston johtajan Mika Salmisen viesti seuraava: ”Kyllä tämän kanssa pärjätään”. Arkistokuva.Kuva: Henri Kärkkäinen
Tullut jäädäkseen. Vaikka korona näyttää nyt jäävän toistaiseksi keskuuteemme, on THL:n terveysturvaajat-osaston johtajan Mika Salmisen viesti seuraava: ”Kyllä tämän kanssa pärjätään”. Arkistokuva.Kuva: Henri Kärkkäinen

THL:n järjestämässä infossa todettiin, että suosituksen mukaiset rokotesarjat antavat edelleen hyvän suojan koronan vakavia tautimuotoja vastaan.

Koronapandemiasta siirrytään nyt endemiaan, jossa koronavirusta esiintyy kaikkialla maailmassa jatkuvasti vaihtelevalla ilmaantuvuudella ja epidemiat toistuvat kausivaihtelun mukaisesti. Näin kiteytti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pandemian tilaa 27. heinäkuuta pitämässään tiedotustilaisuudessa.

THL:n terveysturvaajat-osaston johtaja Mika Salmisen mukaan suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän onkin nyt sopeuduttava uuteen tilanteeseen, jotta esimerkiksi muu ihmisten tarvitsema välttämätön hoito ei kärsisi.

”Perusviesti on se, että nyt kun tehdään perusterveydenhuollon suurta reformia, ei unohdettaisi, että korona tulee olemaan kanssamme koko ajan. Olen varma siitä, että asia tiedostetaan alueilla.”

Päätöksen siitä, poistetaanko korona yleisvaarallisten tartuntatautien joukosta, Salminen muistuttaa kuuluvan sosiaali- ja terveysministeriölle. THL:n kanta on hänen mukaansa kuitenkin ollut jo jonkin aikaa se, että näin voitaisiin tehdä.

Virus tuntuu nyt erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella

THL:n tietojen mukaan viimeisten kahden viikon aikana koronatartuntatapaukset ovat kasvaneet selvästi erityisesti Helsingin ja Uudenmaan alueen ulkopuolella. Kuten muualla maailmassa, myös Suomessa BA-5 -omikronmuunnos on muodostunut valtavirukseksi.

Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidon ja vuodenosastohoidon potilasmäärät ovat kasvaneet jonkin verran, mutta tehohoidon tarpeessa tai kuolemantapausten määrässä ei toistaiseksi ole tapahtunut kasvua, vaikka tapausmäärät ovat pysyneet korkealla tasolla.

Tulevalle talvikaudelle THL odottaa suurempaa viruskiertoa, mikä tarkoittaa myös lisärasitetta terveydenhuollon yksiköille kautta maan.

Tauti- ja rokotetilanne nyt THL:n mukaan

Suomessa on 26.7. mennessä todettu 1,2 miljoonaa laboratoriovarmistettua koronavirustapausta.

Määrä vastaa noin 21 prosenttia väestöstä, mutta todellinen luku voi olla yli kaksinkertainen.

Aikuisväestöstä 87,8 % on saanut kaksi rokoteannosta, 66,7 % kolme annosta.

80 vuotta täyttäneistä 93,4 % on saanut kolme annosta, 66,7 % neljännenkin annoksen.

Karkea arvio: tuhansia henkiä säästetty rokotteiden ansiosta

Kuolemantapauksia käsiteltäessä Salminen esitti alustavan ja hyvin karkean arvioin, jonka mukaan pelkästään tänä vuonna rokotusten ansiosta on saattanut säästyä jopa 10 000 henkeä. Salminen toteaa, että Suomen rokotuskattavuus on hyvä, ja vaikka rokoteet ei ole tae sairastamattomuudesta, antavat ne edelleen hyvän suojan vakavimpia tautimuotoja vastaan.

”Jos on saanut suositellut annokset, voi olla hyvillä mielin, eli suoja on silloin hyvä.”

THL:n johtavan asiantuntijan, oikeuslääkäri Sirkka Goebeler kertoo, että pandemian aikana THL:n oikeuslääkärien käsien läpi on kulkenut noin 130 000 kuolintodistusta. Niistä on poimittu kaikki, joissa lääkäri on kirjannut kuolemansyyksi koronan tai koronavirusinfektion myötävaikuttaneen kuolemaan. Poiminnan tuloksena vastaavia kuolintodistuksia löytyi hieman yli 4 400 kappaletta.

Peruskuolemansyyksi eli taudiksi, joka tässä yhteydessä on pannut alulle välittömästi kuolemaan johtaneen sairaustilojen sarjan, koronavirusinfektio on kirjattu yli 2800 tapauksessa.

Erityisesti sydänsairaudet, dementia, diabetes, keuhkoahtaumatauti tai astma ja syöpä ovat Goebelerin mukaan olleet koronakuolemaan myötävaikuttaneita tekijöitä.

”Nuoremmilla ihmisillä lihavuus on ollut kuolemaan myötävaikuttanut riski.”

Goebeler muistuttaa, että suurin osa koronakuolemista kohdistuu 50-vuotiaisiin miehiin ja yli 60-vuotiaisiin naisiin. Kuolemat painottuvat kuitenkin yli 80 vuoden ikään ja covid-kuolemat ovat usein monitekijäisiä.

LÄHDE: Uusi Suomi/Marko Pinola 27.07.2022