tag laki

6 artikkelia

Suomessa syntynyt sarjarikollinen karkotetaan

Suomessa syntynyt ja koko elämänsä Suomessa asunut mies päätettiin karkottaa kansalaisuusvaltioonsa Somaliaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että miehen jatkuvat vakavat rikokset olivat uhka yhteiskunnalle.

Korkein hallinto-oikeus KHO.Kuva: KARI PEKONEN/IL
Korkein hallinto-oikeus KHO.Kuva: KARI PEKONEN/IL

Suomessa vuonna 1993 syntynyt ja täällä koko ikänsä asunut somalialaismies, jolla on Suomessa myös lapsia, on päätetty poikkeuksellisesti karkottaa kansalaisuusvaltioonsa Somaliaan yhteiskunnalle aiheuttamansa uhan vuoksi. Ratkaisusta kerrotaan korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksissä.

Mies on Somalian kansalainen, joka syntyi Suomessa ja sai vuonna 1993 ensimmäisen oleskelulupansa Suomeen. Hänen vanhempansa eivät hakeneet hänelle Suomen kansalaisuutta hänen ollessaan lapsi. Pysyvän oleskeluluvan Suomeen hän sai marraskuussa 1997. Hänellä on myös vuonna 2015 ja 2019 syntyneet lapset, jotka ovat Suomen kansalaisia.

Väestötietojärjestelmään miehen äidinkieleksi on merkitty somali, mutta hän ei kertomansa mukaan ole koskaan käynyt Somaliassa, eikä hänellä ole siellä myöskään turvaverkkoa.

Poliisi esitti miehen karkottamista Somaliaan rikoksiin syyllistymisen perusteella vuonna 2017. Maahanmuuttovirasto päätti vuonna 2019 karkottaa hänen Somaliaan ja määräsi hänet Schengen-aluetta koskevaan kolmen vuoden mittaiseen maahantulokieltoon, mistä valitettiin hallinto-oikeuteen. Sekä hallinto-oikeus että nyt korkein hallinto-oikeus hylkäsivät valitukset ja pitivät karkotuspäätöksen voimassa.

”Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n karkottaminen Somaliaan ollut suhteellisuusperiaatteen eikä ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytetyn välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaista. Kun otettiin huomioon A:n jatkuva rikollinen toiminta, joka oli ollut omiaan vaarantamaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja joka oli edelleen jatkunut, maasta karkottamista puoltavia seikkoja oli pidettävä sitä vastaan olevia seikkoja painavampina”, KHO perustelee vuosikirjapäätöksessään.

”Lasten etu ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Asiassa ei ollut myöskään arvioitava, että A olisi ulkomaalaislain 147 §:ssä tarkoitetun kohtelun vaarassa Somaliassa. Tämän vuoksi A oli voitu määrätä karkotettavaksi Somaliaan ja kolmen vuoden mittaiseen maahantulokieltoon.”

Rikokset jatkuvia sekä vakavia

Ratkaisussa käydään läpi miehen mittavaa rikoshistoriaa, joka on oikeuden kuvauksen mukaan ollut jatkuvaa sekä vakavaa.

Mies oli tuomittu ensimmäisen kerran vuonna 2010 ehdolliseen vankeusrangaistukseen nuorena henkilönä tehdyistä 11 ryöstöstä, varkaudesta, pahoinpitelystä ja pakottamisesta. Täysi-ikäisenä hänet oli tuomittu ryöstöistä, varkauksista ja varkauden yrityksistä, pahoinpitelyistä, toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta, vahingonteosta, lievästä vahingonteosta, laittomista uhkauksista, petoksista, maksuvälinepetoksista, väärän henkilötiedon antamisista, huumausaineen käyttörikoksista, törkeistä rattijuopumuksista, törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista, liikenneturvallisuuden vaarantamisista sekä kulkuneuvon kuljettamisista oikeudetta.

Vuosien 2010–2017 välisenä aikana hänet oli tuomittu kaikkiaan kymmeneen eri vankeusrangaistukseen, joiden pituus oli vaihdellut 40 päivän mittaisesta vankeusrangaistuksesta yhden vuoden ja kuuden kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen.

Maahanmuuttoviraston päätöksen aikaan mies oli rikoksesta epäiltynä vuosina 2017–2019 tapahtuneista kahdesta pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta, maksuvälinepetoksesta, kahdesta varkaudesta, törkeästä maksuvälinepetoksesta, identiteettivarkaudesta ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta.

Maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeenkin hänet oli tuomittu muun muassa rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta sekä huumausainerikoksista.

Valituksessa vaatimusta karkotuksen perumisesta perusteltiin sillä, että rikostuomiot keskittyivät miehen nuoruusvuosiin ja että viimeisimmän, vuoden 2016 vankeustuomioon jälkeen tämän elämä oli kehittynyt parempaan suuntaan. Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan rikollinen käyttäytyminen oli kuitenkin jatkunut vielä vuonna 2020, mikä ei tukenut kertomusta pyrkimyksestä nuhteettomaan elämään.

Perhe-elämän suoja puhui karkottamista vastaan, mutta puoltavat seikat painavampia

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ulkomaalaislaissa säädetyt edellytykset miehen karkottamiseksi täyttyivät. Koska mies oli syntynyt Suomessa ja asunut täällä koko ikänsä, karkottamisen tuli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan olla poikkeuksellista ja karkottamisen puolesta puhuvien seikkojen hyvin painavia.

Karkottamisen puolesta puhuvien seikkojen lisäksi harkinnassa otettiin huomioon sitä vastaan puhuvat seikat, erityisesti perhe-elämän suoja ja miehen lasten etu. Mies on ollut molempien lastensa huoltaja ja oman kertomansa mukaan asunut toisen lapsen ja tämän äidin kanssa. Toinen lapsi on otettu huostaan, mutta mies on kertomansa mukaan tavannut tätä säännöllisesti.

Ihmisoikeussopimus ei ole ehdoton

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen perhe-elämän suoja ei ole ehdoton, KHO tuo esiin, vaan siihen voidaan puuttua silloin, kun se on välttämätöntä muun muassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi.

”Korkein hallinto-oikeus otti yhtäältä huomioon A:n vahvat siteet Suomeen sekä perhe-elämän suojan ja lasten edun ja toisaalta hänen yhteiskunnan turvallisuudelle aiheuttamansa pitkäaikaisen ja vakavan uhan, jonka ei voitu arvioida poistuneen ja joka toistuvuudellaan osoitti myös rikosten uusimisen vaaraa. Vaikka A:n rikokset olivat alkaneet nuoruusiässä ja rikoksiin liittyi merkittävällä tavalla A:n päihteidenkäyttö ja siitä seuraavat vaikeudet hallita elämää, rikosten jatkuvuus, määrä ja laatu osoittivat samalla puuttuvaa sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan”, oikeus perustelee.

Asiassa ei oikeuden mukaan ole ilmennyt seikkoja, joiden perustella olisi syytä epäillä kummankaan lapsen jäämistä ”Suomessa ilman hyvinvoinnilleen välttämätöntä huolenpitoa, vaikka muutoksenhakija ei oleskelisikaan Suomessa”.

KHO oli alkuvuodesta 2021 kieltänyt miehen maasta poistamisen täytäntöönpanon valituksen käsittelyn ajaksi, joten päätös toimeenpannaan KHO:n ratkaisun myötä.

LÄHDE: Uusi Suomi/Teppo Ovaskainen 08.07.2021

Henkilötunnus laskussa

Saitko laskun, jossa on henkilötunnus? “Ei ole lain mukaista”

Tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että henkilötunnusta ei tule käyttää laskuissa.
Artikkeliin liittyvä kuva

Tietosuojavaltuutetun toimisto kertoo määränneensä organisaation muuttamaan tapojaan. Aiemmin organisaatio on lähettänyt asiakkaille laskuja, joissa tunnistamiseen on käytetty nimen lisäksi myös asiakkaan henkilötunnusta.

Tietosuojavaltuutetun toimisto muistuttaa, että tämä menettely ei ole tietosuojalainsäädännön mukaista.

Valtiokonttori on antanut määräyksen, ettei henkilötunnuksia tule merkitä laskuille. Tietosuojalaki puolestaan määrittää, ettei henkilötunnusta tule tarpeettomasti merkitä asiakirjoihin. Tähän sisältyy esimerkiksi perintä, ulosotto tai vakuutusyhtiöiden korvaushakemukset.

Asiakkaiden yksilöintiin voidaan käyttää henkilötunnuksen sijasta vaikkapa asiakas- tai viitenumeroita.

Tietosuojavaltuutetun päätös henkilötunnuksen merkitsemisestä laskuihin löytyy Finlexistä täältä.

LÄHDE: TIVI/Jori Virtanen 03.06.2020

Oikeusjärjestelmän piilevä häpeäpilkku

Asianajajat: Suomessa on vakava piilevä ”häpeäpilkku” – ”Katastrofitilanteesta on tullut uusi normi ja jostain syystä se hyväksytään”

Suomalaisessa oikeudenhoidossa on asianajajaliiton mukaan niin vakavia ongelmia, että ne vaarantavat kansalaisen oikeusturvan.

Oikeusjärjestelmä. Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola on hyvin huolissaan muun muassa pitkistä käsittelyajoista tuomioistuimissa.
Kuva: KAROLIINA VUORENMÄKI

Asianajajaliiton mukaan Suomen ”surkean hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku”.

Liitto korostaa, että Suomi on oikeusvaltio ja toimii monelta osin hyvin. Pintaa syvemmälle katsottuna oikeudenhoidossa on asianajajien mukaan kuitenkin niin vakavia ongelmia, että ne vaarantavat kansalaisen oikeusturvan.

”Ihmiset eivät uskalla enää hakea oikeutta asialleen, koska odotusaika toivottoman pitkä. Ongelmat tiedetään, mutta niille ei tehdä mitään”, liitto toteaa tiedotteessaan.

Suomessa on viime vuosien aikana keskitytty monien palveluiden kuten terveydenhuollon tai poliisihallinnon poliisihallinto uudistuksiin, mutta oikeudenhoidon uudistus on asianajajien mukaan jäänyt lähinnä käräjäoikeusverkoston supistamiseen.

Liitto sanoo suoraan, että vaikka eri oikeusasteiden ylipitkät käsittelyajat ovat olleet jo vuosia tiedossa, ongelmaa ei ole edes yritetty ratkaista. Käräjäoikeuksissa käsittelyajat ovat 20 vuoden sisällä vain pidentyneet, kun taas Ruotsissa on saatu oikeusprosesseja selvästi lyhennettyä viime vuosikymmenen aikana.

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola sanookin olevansa hyvin huolissaan.

”Aiheelta tuntuu puuttuvan poliittinen mielenkiinto eli ns. mediaseksikkyys, koska oikeudenhoidon toimivuus koskettaa vain niitä ihmisiä, joilla on joku oikeusjuttu vireillä. Siksi ongelmista ei puhuta ja kun niistä ei puhuta, ei asioita myöskään kehitetä. Ei ole ihme, että monille tavallisille suomalaisille tulee aikamoisena yllätyksenä, että oma hometalo-, rakennus- tai työsuhderiita seisoo oikeudessa vuosia. Oikeutta hakevat ehtivät harmaantua ennen päätöksen saamista. Kuuluuko sellainen vastuulliseen oikeusvaltioon”, hän jyrähtää.

Ruoholan mukaan apua tarvitseva kansalainen eksyy oikeusasioihin liittyvää tietoa etsiessään ensimmäisenä terminologiaviidakkoon. Harva tietää esimerkiksi sitä, mitä eroa on juristilla ja asianajajalla. Oikeudenkäyntikielikin on vierasta ja vaikeaa. Terminologian lisäksi oikeutta hakevan on vaikea käsittää, miksi hänen asiansa käsittely voi kestää vuosikausia esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuimessa, eikä asian viipymisestä saa pääsääntöisesti mitään hyvitystä. Vuosittain uusia juttuja tulee satojatuhansia.

”Oikeudenhoidossa ei ole mitään säädettyjä enimmäiskäsittelyaikoja. Jos sitten kansalainen haluaa valittaa siitä, miksi hänen asiansa käsittely kestää niin kauan ja kysyy, keneen asiassa voisi ottaa yhteyttä – no siinäpä hyvä kysymys! Järjestelmä on niin pirstaloitunut, ettei suurta kokonaisuutta johda kukaan ja asiakas on unohtunut”, Ruohola tiivistää.

Ruoholan mukaan nyt olisikin tarve oikeudenhoidon uudistukselle eli OHO-uudistukselle, sillä oikeudenhoito elää jatkuvassa poikkeustilassa.

”Katastrofitilanteesta ja kansalaisen oikeusturvan toteutumattomuudesta on tullut uusi normi ja jostain syystä se hyväksytään. Miten saadaan digitaalisuutta hyödyntävä ja kustannustehokas järjestelmä, joka ottaa huomioon myös kansalaisen edun? Nyt on korkea aika ryhtyä toimiin oikeusjärjestelmän kehittämiseksi. Suuri kysymys on, kuka OHO-uudistuksesta ottaisi kopin.”

LÄHDE: Uusi Suomi 18.01.2020

Joulujuhla kirkossa puhuttaa

Koulun joulujuhla kirkossa kiellettiin, jopa ministeri tyrmää päätöksen – Kansanedustaja: ”Nyt jotain rotia tähän tahalleen väärinymmärtämiseen”

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni vastustaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua, jonka mukaan koulun joulujuhlan järjestäminen kirkossa on lainvastaista. Kuva: Antti Mannermaa

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tuore koulujen joulujuhliin liittyvä ratkaisu herättää poliittista vastustusta – osin väärinymmärryksen vuoksi.

Apulaisoikeusasiamies on päättänyt, että koulu ei voi järjestää joulujuhlaansa kirkossa. Ratkaisun mukaan koulun joulujuhla on osa opetusta, ja sen järjestäminen kirkossa – tunnustuksellisessa ympäristössä – loukkaa oppilaiden uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta. Kouvolalaista koulua koskevasta ratkaisusta uutisoivat Maaseudun Tulevaisuus ja Yle.

Ratkaisu ei siis kiellä koulun joulukirkkoa, vaan kaikille oppilaille tarkoitetun koulun joulujuhlan järjestämisen kirkkorakennuksessa. Tästä huolimatta ratkaisu herättää suuria poliittisia intohimoja. Asiaan ottaa kantaa jopa keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni.

Kulmunin mielestä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun herättämä hämmennys ja suuttumus on ymmärrettävää. Hän itse vastustaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua.

”Toivon, että koululaiset voivat pitää joulujuhlia jatkossakin myös kirkossa. Tämä on ollut myös lainsäätäjän tahtotila”, Kulmuni kirjoittaa sosiaalisessa mediassa.

”Ylipäätään pidän tärkeänä, että suomalaiseen kulttuuriperinteeseen kuuluvat juhlat, olivatpa ne joulunäytelmiä tai suvivirsiä, voidaan pitää kouluissa. Olen huolestuneena seurannut näiden asioiden ympärillä käytyjä keskusteluja jo aikaisemminkin kuluneina vuosina.”

LUE MYÖS:Tapaus Päivi Räsänen: Kuka on epäilty ja mikä on sananvapauden tila Suomessa? – Näin vastaa valtakunnansyyttäjä

”Lainsäätäjän tahtotilalla” Kulmuni viittaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaukseen. Valiokunnan jäsen, keskustan kansanedustaja Markus Lohi kertoo linjauksesta tiedotteessaan. Myös hän kritisoi apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua.

Lohen mukaan perustuslakivaliokunta on viimeksi vuonna 2014 linjannut yksimielisesti, että valiokunta ei pidä uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia. Tällaisia tilaisuuksia, kuten joulukirkkoa, apulaisoikeusasiamies ei tosin kielläkään.

Lohi kuitenkin jatkaa, että ”koulun juhlien järjestäminen kirkon tiloissa ei tee myöskään tilaisuudesta automaattisesti uskonnollista”. Hänen mukaansa apulaisoikeusasiamiehen joulujuhlaratkaisu on vastoin perustuslakivaliokunnan kantaa.

”Vähemmistöjen asema on päätöksenteossa huomioitava, mutta joskus tulee tilanne, jolloin on selvästi sanottava, että nyt mennään liian pitkälle. Tämä on niitä tilanteita. Suomalaiseen kristilliseen perinteeseen kuuluvat koulujen joulujuhlat, pidettiin ne sitten kirkoissa tai kouluissa”, Lohi sanoo.

Kansanedustajat kysyvät:

Apulaisoikeusasiamieheltä halutaan selitys kansanedustajille – Sari Essayah Ylelle: ”Tämä on uusi linjaus”

Myös kansanedustaja Päivi Räsänen, entinen kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja sisäministeri, toteaa, että ”oikeusasiamies ei voi kävellä perustuslakivaliokunnan yli”. Hänen mukaansa vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain tarkoituksena ”ei ollut rajoittaa koulujen mahdollisuutta järjestää kristillisen kulttuuriperinnön mukaisia joulu- tai kevätjuhlia kaikille oppilaille”.

Osa kansanedustajista on ottanut kantaa tavalla, joka sotkee keskustelua. Kokoomuksen Wille Rydman ja Heikki Vestman kuuluttavat tiedotteessaan, että ”koulun joulukirkkoa ei tule kieltää”.

Vestman perustelee kannanoton muotoa Uudelle Suomelle sillä, että perustuslakivaliokunnan vuoden 2014 kannanotossa on käsitelty myös tilannetta, jossa kyse on osana koulupäivää järjestettävästä uskonnollisia aineksia sisältävästä tilaisuudesta. Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa kerrotaan apulaisoikeusasiamiehen nähneen nyt ongelmalliseksi myös ”kahden muun kouvolalaiskoulun käytännöt keskusradion kautta välitetyistä uskonnollisista aamunavauksista ja perinteisestä kiirastorstain kirkkokäynnistä”.

Vestmanin mukaan päätös ei siis lehtitiedon mukaan koskenut vain joulujuhlakysymystä.

Osa poliitikoista on kiinnittänyt huomiota siihen, että koulujen joulujuhlaa ja joulukirkkoa ei tulisi kannanotoissa sotkea toisiinsa.

”Nyt kyllä turhauttaa! Voisiko porukka lukea uutiset kunnolla ennen kuin aloittaa viestimään asioista?! Kukaan ei ole kieltämässä joulukirkkoa! Kyse on siitä, että koulun joulujuhla/päätösjuhla ei tulisi olla kirkossa. Nyt jotain rotia tähän tahalleen väärinymmärtämiseen”, kansanedustaja Bella Forsgrén vastaa somessa esiintyneisiin kannanottoihin Twitterissä.

Hän pitää apulaisoikeusasiamiehen linjausta hyvänä.

”Mielestäni ei ole yhdenvertaista, eikä reilua, että kaikki lapset eivät voi osallistua koulun yhteiseen juhlaan”, hän perustelee.

Päivitys klo 11.53: Lisätty Heikki Vestmanin perustelut.

LÄHDE: Uusi Suomi/Teppo Ovaskainen 09.11.2019

Taakkatoimitus kommentoi: Ateismi ja islamin nuoleskelu saavuttaa jo hämmentävät mittasuhteet! Kenen tai minkä asialla eduskunnan apulaisoikeusasiamies oikein on?

Vakuutuslääkärien mielivallasta

Vakuutuslääkärien ”mielivalta”: Nyt tuli hallituksen esitys – ”Tämähän on ollut pitkään ongelma”

Kuva: Yeko Photo Studio

LÄHDE: Uusi Suomi/Minna Karkkola 07.10.2019

Tänään tuli esitys, jonka tarkoituksena on korjata vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia.

Hallitus on antanut esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi. Hallitus esittää terveydenhuoltolakiin muutosta, jolla yliopistosairaaloille säädettäisiin velvollisuus antaa tuomioistuimille lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja erilliskorvausta vastaan.

Hallitusneuvos Anne Ilkka vahvista Uudelle Suomelle, että tänään annettu esitys on suoraa jatkoa viime hallituskaudella alkaneelle valmistelutyölle. Jo keväällä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta linjasi, että hallituksen tulee valmistella esitys vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi.

LUE LISÄÄ: Vakuutuslääkärien ”mielivallalle” loppu? – Nyt nytkähti eduskunnassa

Taustalla on Korkeimman oikeuden (KKO) antama harvinainen oma-aloitteinen lakiehdotus. KKO toi viime syksynä esiin huolensa suomalaisten oikeusturvasta, sillä tällä hetkellä kiistatilanteissa ei ole mahdollista pyytää maksutonta ja puolueetonta lausuntoa puolueettomalta asiantuntijalta.

LUE MYÖS: KKO:lta harvinainen lakialoite hallitukselle: Suomalaisten oikeusturva vaarassa vakuutusoikeudessa – puututtava heti

Aiemmin sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira antoi puolueettomia lausuntoja, mutta lopetti vuonna 2011, kun tapauksia alkoi kertyä niin paljon. Pari vuotta sitten yliopistosairaalat tekivät saman päätöksen.

”Tämähän on ollut pitkään ongelma”, Ilkka sanoo Uudelle Suomelle.

Ilkan mukaan nyt lausuntojen antaminen annetaan lakimuutoksella selkeästi jonkun tehtäväksi. Asiantuntijalausuntojen antamista hallinnoisi Kuopion yliopistosairaala. Se perustaisi asiantuntijaryhmän, johon nimettäisiin asiantuntijalääkäreitä kaikista yliopistosairaaloista. Tämä asiantuntijaryhmä vastaisi lausuntojen kirjoittamisesta.

LUE MYÖS: Vakuutuslääkärien ”ylivalta” loppuu? Ministeri: Ratkaistava välittömästi, ”traagisia tapauksia”

Viime kaudella eduskunnan käsittelyyn eteni vakuutuslääkäreistä tehty kansalaisaloite. jonka ideana oli poistaa vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä ”mielivaltaiseksi” väitetty oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja.

Hallitusneuvos Ilkan mukaan hallituksen esitys on nyt osavastaus kansalaisaloitteessa esiin nostettuihin asioihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hallituksen esityksen tavoitteena on, että oikeuslaitokset saavat tarvitsemansa lääketieteelliset asiantuntijalausunnot ja muutoksenhakijoiden oikeusturva paranee. Lausuntoja tarvitaan usein työtapaturma- ja ammattitautiasioissa sekä liikennevakuutuskorvausasioissa.

”Tilanteessa, jossa tuomioistuimella on kaksi keskenään ristiriitaista lääkärinlausuntoa ja asian ratkaisu edellyttää lääketieteellistä asiantuntemusta, tuomioistuin voi omasta aloitteestaan pyytää puolueettoman lääkärinlausunnon”, ministeriön tiedotteessa todetaan.

Muutoksenhakijan ei tarvitsisi jatkossa maksaa asiantuntijalausunnon kustannuksia silloin, kun tuomioistuin on pyytänyt lausuntoa omasta aloitteestaan.

Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.

LUE LISÄÄ: Loppuuko ”vakuutuslääkäreiden ylivalta”? – Ministeriö myöntää: Suomeen tarvitaan uusi puolueeton ”viranomainen”

 

Ritu-rikostuomiosovelluksesta

It-järjestelmän kanssa sattui moka, osa tuomituista voi ehkä välttää vankilan tai sakot – ”Asia on äärimmäisen vakava”

LÄHDE: TIVI/Aleksi Kolehmainen 09.09.2019

Tiedot sadoista käräjäoikeuksien tuomioista eivät ole siirtyneet eteenpäin Ritu-rikostuomiosovelluksesta. Oikeusministeriö pitää mahdollisena, että tuomioita on voinut tämän takia jopa vanhentua.

Tuomiot eivät liikkuneet. Ongelmat liittyvät oikeusministeriön mukaan käräjäoikeuksissa käytettävän Ritu-rikostuomiosovelluksen käyttöön. Matti Tanner

Ainakin 579 tuomiota on jäänyt lähettämättä eteenpäin käräjäoikeuksista Rikosseuraamuslaitokselle ja Oikeusrekisterikeskukselle, jotka vastaavat vankeus- ja sakkorangaistusten täytäntöönpanosta. Oikeusministeriö tiedotti asiasta maanantaina.

Tiedotteen mukaan ongelmat ajoittuvat vuosille 2013–2019 ja ovat ilmenneet tietojärjestelmän käytössä, mutta niiden syy ei ole vielä tarkkaan selvillä.

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen kertoo Tiville, että ongelmat liittyvät vuonna 2013 käyttöönotettuun Ritu-rikostuomisovellukseen. Timosen mukaan ministeriössä ei kuitenkaan vielä tiedetä, liittyvätkö ongelmat itse järjestelmän toimintaan vai sen käyttöön käräjäoikeuksissa. Sovelluksen on toimittanut Tieto.

Käräjäoikeudet käyttävät ratkaisuissaan Ritu-rikostuomiosovellusta ja ilmoittavat niistä sovelluksen kautta teknisenä jakeluna.

Ritu-sovellus oli esillä sen alkuvuosina runsaasti lehtien palstoilla. Monet käyttäjät arvostelivat uutta rikostuomiosovellusta sen käytettävyyden haasteiden takia.

Mikäli tuomio on vanhentunut, ei vankeusrangaistusta enää voida panna täytäntöön tai tuomittua sakkoa periä.

”Kun järjestelmä on saatu ajan tasalle ja tuomiot asianmukaisesti eteenpäin, käymme asian huolellisesti läpi yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa. On tärkeää varmistaa, ettei vastaava toistu ja että rakenteilla olevissa uusissa järjestelmissä on jokin asian pitkittymisestä ilmoittava mekanismi”, oikeusministeriön Timonen sanoo tiedotteessa.

Myös oikeusministeriö Anna-Maja Henriksson otti kantaa tapaukseen tiedotteessa.

”Suhtaudun tähän äärimmäisen vakavasti. On selvää, että tällaista ei koskaan pitäisi päästä tapahtumaan. Olen vaatinut pikaista selvitystä tapahtuneesta ja toimenpiteistä, jotta tilanne saadaan välittömästi korjattua. Siihen saakka tämän on oltava kaikkien toimijoiden ykkösasia. Meidän kaikkien tulee voida luottaa siihen, että annettu tuomio myös pannaan täytäntöön”, Henriksson sanoo tiedotteessa.

Päivitetty klo 16.10 – Lisätty otsikkoon maininta sakkojen välttämisestä

LUE MYÖS: TIVI 12.09.2019