Tuomioistuimet ja korruptiontorjunta

”Eräät tuomioistuimet ovat korruptiontorjunnan heikoin lenkki”

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen moitti tiistaina kovin sanoin tuomioistuimia, jotka hänen mukaansa hylkäävät korruptiorikossyytteitä kestämättömin perustein.

–Joissakin tuomioistuimissa kaikki menee läpi. Mitä tahansa järjetöntä esitetään, niin se menee läpi, sanoi Pekka Viljanen (keskellä). Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Tampereen tarkastuspäällikkö Heini Ruski ja Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kuuntelivat. [Jarno Liski]
–Joissakin tuomioistuimissa kaikki menee läpi. Mitä tahansa järjetöntä esitetään, niin se menee läpi, sanoi Pekka Viljanen (keskellä). Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Tampereen tarkastuspäällikkö Heini Ruski ja Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kuuntelivat. [Jarno Liski]

Emeritusprofessori Pekka Viljanen ripitti kovasanaisesti ”eräitä tuomioistuimia” oikeusministeriön tilaisuudessa tiistaina.

– On valitettavan lukuisia tapauksia, joissa yhteiskunta – toisin sanoen tuomioistuimet – eivät ole puuttuneet tapauksiin, joihin olisivat voineet puuttua. Siis sellaisiin, joissa lainsäädäntö ei olisi ollut esteenä, Viljanen sanoo.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Viljanen on Suomen johtavia virkarikosten asiantuntijoita.

– Yleistämättä: jotkut tuomioistuimet ovat antaneet sellaisia ratkaisuja, että valitettavasti joudun toteamaan, että jotkut tuomioistuimet ovat korruptiontorjunnan heikoin lenkki, Viljanen sanoo.

Viljanen moitti erityisesti sitä, että tuomioistuimet ovat hänen mukaansa hyväksyneet selviä valheita.

– Ainakin minun lapsuudessani opetettiin, ja ehkä vieläkin opetetaan, että valheella on lyhyet jäljet. Nyt tuomioistuimien linja opettaa juuri päivänastaista: valehtelemalla pärjää, Viljanen moittii.

– Minun luottamukseni eräisiin tuomioistuimiin on erittäin vakavasti horjunut, Viljanen summaa.

Viljanen on kirjoittanut etenkin Kittilästä, mutta sanoo nyt viittaavansa useisiin eri tapauksiin eri oikeusistuimissa eri puolilla Suomea. Viljanen ei kuitenkaan halua nimetä tuomioistuimia tai tuomioita, joiden hän katsoo tosiasiassa suojelevan korruptiota Suomessa sekä nostavan poliisin ja syyttäjän kynnystä puuttua rikosepäilyihin.

– Ongelmana on se, että kun tuomioistuin on hylännyt syytteet, vaativat asianomaiset, että heitä kohdellaan syyttöminä. He voisivat yrittää syyttää minua kunnianloukkauksesta, jos minä sanoisin, että heidän syytteidensä hylkääminen oli väärin, Viljanen sanoo.

Luottamushenkilöiden vastuu

Viljanen nosti paneelikeskustelussa esiin kysymyksen luottamushenkilöiden vastuusta. Hän on kirjoittanut aiheesta Kittilän laki -kirjassa yhdessä toimittaja Eeva-Liisa Hynysen kanssa. Alkuvuodesta hän myöskin rusikoi Suomen Asianajajaliiton Defensor Legis -lehdessä Rovaniemen hovioikeuden viimevuotisen tuomion perustelut niin sanotussa Kittilä-jutussa.

Rovaniemen hovioikeus vapautti syytteessä olleet luottamushenkilöt, jotka olivat tehneet hallinto-oikeuden laittomaksi katsomia – ja kuntalaisten maksettavaksi tulleita – päätöksiä Kittilän kunnanjohtajan irtisanomisesta. Viljanen korosti, ettei ota kantaa tuomion lopputulokseen, vaan sen perusteluihin. Niiden hän katsoi romuttavan luottamushenkilöiden virkavastuun.

Paneelikeskustelussa Viljanen myönsi, että luottamushenkilöiltä ei voida odottaa yksityiskohtaista laintuntemusta.

– Lähtisin siitä, että koska luottamushenkilöillä ei ole esimerkiksi mitään koulutuksellisia vaatimuksia, ei heiltä voida vaatia myöskään kohtuuttomia, Viljanen sanoo.

Viljanen katsoo, että luottamushenkilöiden on voitava saada luottaa siihen, että viranhaltijan esitys on lainmukainen.

– Mutta jos he poikkeavat viranhaltijan esityksestä, heidän vastuunsa korostuu, Viljanen katsoo.

Vain rikosvastuu puree

Viljanen peräänkuulutti rikosvastuuta yleisestikin ottaen. Se ei riitä, että hallintotuomioistuimet kumoavat päättäjien lainvastaisia päätöksiä.

– Yleensä kuitenkin varmaan kaikki ovat valmiita hyväksymään sellaisen ajatuksen, että valtaan liittyy vastuu ja siihen pitää liittyä vastuu, Viljanen sanoo.

– Se, että hallinto-oikeuteen valitetaan ja päätös kumotaan, eihän se yksittäiselle päättäjälle merkitykseltään ole mitään henkilökohtaista vastuuta, hän jatkaa.

Viljasen puheenvuorolle hyväksyvästi nyökkäillyt Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka muistutti, että kunnanjohtajan voi monin paikoin olla vaikea löytää rohkeutta jättää eriävä mielipide, jos poliittiset päättäjät haluavat jotain päättää. Hän muistutti, että Suomessa on monin paikoin kunnanjohtajia tukalassa asemassa ”luottamuspulan” vuoksi.

– Ne ovat myös henkilökohtaisia kriisejä kuntajohtajille. Lähteekö tässä työpaikka alta, ja onko perheellä muutto edessä? Ikola-Norrbacka kuvaa.

Ikola-Norrbacka on Suomen kuntajohtajien puheenjohtaja. Ennen kuntapäättäjäksi lähtemistä hän toimi 15 vuotta Vaasan yliopistolla. Hän on väitellyt hallintotieteiden tohtoriksi vuonna 2010. Väitöskirjan aiheena oli johtamisen eettisyys terveydenhuollossa.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Jarno Liski 14.12.2022