Tutkimus selvittää masennuksen mekanismeja

Uusi tutkimus selvittää masennuksen hermostollisia mekanismeja

Tavoitteena on mitata masentuneiden käyttäytymis- ja aivostimulaatiovasteita ja hyödyntää mittaustietoja uudenlaisten biomarkkerien kehittämiseen.

Artikkeliin liittyvä kuva: PANTHERMEDIA
Artikkeliin liittyvä kuva: PANTHERMEDIA

Marraskuussa alkanut Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston neurotieteen yhteistyöprojekti on saanut kansainvälisestä Multi-Channel Psych -ohjelmasta (the Wellcome Leap Health Breakthrough Network) yli 2 miljoonan euron kolmivuotisen tutkimusrahoituksen.

Tutkijat selvittävät masennukseen liittyviä kognitiivisia oireita ja sairauden aivomekanismeja. Tavoitteena on löytää mekanistisia biomarkkereita masennuksen diagnostiikkaan, jotka mahdollistaisivat hoidon yksilöllistämisen ja hoitovaikutuksen ennustamisen. Hankkeessa tutkitaan myös aivojen muovautuvuutta sekä käyttäytymisen että aivostimulaation keinoin.

Kyseessä on 12 osapuolesta koostuva konsortio, johon kuuluu Suomesta neljä tutkimusryhmää. Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksessa hankkeeseen osallistuvat tutkimusjohtaja Satu Palvan jaakatemiaprofessori Eero Castrénin tutkimusryhmät sekä Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen professoreiden Risto Ilmoniemen ja Matias Palvan tutkimusryhmät.

– Multi-channel psych -ohjelmaan osallistuu 10 tutkimusryhmää Yhdysvalloista, Oxfordin yliopisto Englannista ja Helsingin yliopiston ja Aallon muodostama PlaStiM-ryhmä. Konsortion on määrä tehdä laajaa yhteistyötä masennuksen biologisten mekanismien selvittämiseksi. Tavoitteenamme on saavuttaa todellinen loikka eteenpäin masennuksen aivomekanismien ymmärtämisessä, kertoo PlaStiMin johtaja Satu Palva Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Aivomekanismeja tutkitaan magnetoenkefalografialla

Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät hankkeessa masennuksen systeemitason aivomekanismeja magnetoenkefalografialla (MEG).

– Tavoitteenamme on ymmärtää masennukseen liittyviä aivojen toiminnallisten verkostojen muutoksia ja aivojen dynaamisia ilmiöitä. Pyrimme kehittämään aivojen verkostotason muutoksiin perustuvia luokittelumittareita, jotka tunnistaisivat masennuksen biotyyppejä, eli erilaisia hermostollisia syitä samankaltaisille oireille, Satu Palva sanoo.

Aalto-yliopiston tutkimusryhmien tavoitteena on mitata masentuneiden käyttäytymis- ja aivostimulaatiovasteita ja hyödyntää mittaustietoja uudenlaisten biomarkkerien kehittämiseen. Yhdessä Helsingin yliopiston aivokuvantamistutkimuksen kanssa se voi johtaa menetelmiin, joilla terapiaa voidaan suunnata aiempaa paremmin ja yksilöidymmin.

Aalto-yliopiston professori Risto Ilmoniemi on mukana algoritmiohjatulla aivostimulaattorilla, jota hänen työryhmänsä parhaillaan kehittää ConnectToBrain-hankkeessa.

– Tarkoituksena on kehittää masennuksen luokittelumittareita stimuloimalla magneettipulsseilla masennukseen liittyviä aivoalueita ja mittaamalla syntynyttä aktivaatiota ja sen leviämistä aivoissa. Pyrimme myös kohdistamaan stimulaation entistäkin tarkemmin, Ilmoniemi mainitsee tiedotteen mukaan.

Potilastutkimuksista vastaa magneettistimulaatiosta 2012 Aallossa väitellyt Pantelis Lioumis, jolla on kansainvälistä kokemusta aivostimulaatiosta myös depressiopotilailla.

Professori Matias Palva on mukana hankkeessa videopeliteknologialla, jota hyödynnetään masennuksen kognitiivisen ja mielialaoireiston kartoittamiseen.

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

LÄHDE: Potilaan lääkärilehti 15.12.2021