Venäjän lobbarit Suomessa paljastuvat

Yhdysvaltojen mukaan Skolkovo-säätiö on tukenut perustamisestaan lähtien Venäjän sotilaallista kyvykkyyttä ylläpitäviä teknologioita. Skolkovon innovaatiokeskuksessa Nokiaa edustaneen Ahon mukaan kyseessä oli ”puhdas teknologiahanke”.

– Hän on päässyt kaikkiin piireihin sillä, että hänet tunnetaan entisenä pääministerinä, Venäjällä elämänuransa tehnyt suomalainen bisnesmies luonnehtii Esko Ahoa (kesk).

Kaksi muutakin henkilöä sanoo samaa: Aho, 68, on onnistunut hyödyntämään asemaansa entisenä pääministerinä.

– Esko on brändännyt Suomessa kaikkein parhaiten tittelin entinen pääministeri, IS:lle kuvaillaan.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Ahon Venäjä-kytkökset ovat nousseet jälleen tapetille.

Aho ilmoitti helmikuun 24. päivän jälkeen jättävänsä hallituksen jäsenyyden Venäjän suurimmassa pankissa Sberbankissa.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Aho ehti toimia Venäjällä Sberbankin ohella muissakin tehtävissä, jotka olivat kiinteästi kytköksissä Venäjän hallintoon.

IS selvitti, minkälainen Ahon tie Venäjällä kokonaisuudessaan oli.

Palataan maaliskuuhun 2016.

Sberbankin hallituksen puheenjohtaja, Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva German Gref kertoi esittävänsä Sberbankin hallitukseen Ahoa.

– Esko Aho on hyvin arvostettu henkilö, jolla on paljon arvovaltaa. Hän on ollut paljon tekemisissä high-tech-markkinoiden kanssa, Gref kommentoi uutistoimisto TASS:lle.

Esko Aho on kertonut oppineensa tuntemaan venäläisistä oligarkeista parhaiten Aleksei Mordashovin ja Viktor Vekselbergin. Ahon vasemmalla puolella Venäjän rikkaimmaksi mieheksi kutsuttu Mordashov. Oikealla Venäjän turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen Sergei Ivanov. Kuva Pietarin talousfoorumista vuodelta 2018. Kuva: Arja Paananen

Sberbank oli asetettu EU:n ja Yhdysvaltojen pakotelistalle 2014. Länsi asetti Venäjälle pakotteita maaliskuussa 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeen.

Pakotteiden tarkoituksena oli eristää Venäjä tarkasti määritellyillä alueilla.

Aho sanoi Kauppalehdelle maaliskuussa 2016, että pakotekysymys on saanut ylisuuret mittakaavat.

Aho oli Venäjä-lobbari jo Sberbank-nimityksen aikaan ja toimi Suomalais-venäläisen kauppakamarin ja East Officen yhteishallituksen puheenjohtajana.

Venäläismediassa nostettiin Ahon Sberbank-nimityksen yhteydessä esiin Ahon rooli Skolkovo-säätiössä.

Aho on kertonut ansioluettelossaan, että Skolkovon säätiö vastaa Skolkovo Innovation Centeristä, jossa kehitetään ja kaupallistetaan muun muassa strategisiin it-teknologioihin, biolääketieteeseen, ydinteknologiaan sekä avaruusteknologiaan liittyviä ratkaisuja.

Aho tuli mukaan Skolkovon toimintaan jo 2010 Nokian kautta. Nokia oli yksi Skolkovon yhteistyökumppaniyrityksistä ja sijoitti Skolkovoon tutkimusyksikön.

Moskovan liepeillä sijaitseva Skolkovon innovaatiokeskus on tunnettu Venäjän entisen presidentin Dmitri Medvedevin lempilapsena. Medvedev toimii yhä Skolkovon korkeimman toimielimen eli johtokunnan puheenjohtajana.

Skolkovon keskus on tunnettu Dmitri Medvedevin hankkeena. Kuvassa Medvedev start up -konferenssissa Skolkovossa toukokuussa 2013. Medvedev toimi tuolloin Venäjän pääministerinä. Kuva: RIA Novosti

Viime kuukausina Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Medvedev on julkaissut hyytäviä ja vihaa tihkuvia viestejä Telegram-kanavallaan.

Vuonna 2009 Medvedev puhui teknologisen modernisaation tarpeesta ja katsoi muutosten tekevän Venäjästä ”humaanimman ja houkuttelevamman”.

Vuodelta 2010 peräisin olevassa dokumentissa Skolkovon säätiö määritellään portinvartijaksi ja listataan ihmiset, jotka tekevät Skolkovossa tärkeitä päätöksiä. Ensimmäisenä mainitaan Medvedev.

Skolkovon vuoden 2010 mainosmateriaalissa Aho mainittiin yhtenä keskuksen kannalta tärkeistä henkilöistä. Aho toimi tuolloin Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana ja johtokunnan jäsenenä.

Listalta löytyy myös Aho.

Aho on toiminut Skolkovossa sekä neuvoa-antavan elimen jäsenenä että puheenjohtajana teollisuuden neuvoa-antavassa elimessä, joka on ollut vastuussa ”avainyhtiöiden sitouttamisesta Skolkovon ekosysteemiin”.

Venäjää ja turvallisuuspolitiikkaa hyvin tunteva lähde sanoo IS:lle, että Venäjän näkökulmasta Aho on ollut Skolkovossa levittämässä ”venäläistä ilosanomaa”.

– Vähintään yhtä tärkeä puoli on hyötyä siitä, mitä lännestä voi saada irti. Se ei ole teollista vakoilua, mutta teollinen vakoilu toimii rinnalla, luodaan yhteistyömekanismeja, joiden tarkoituksena on tuottaa Venäjälle maksimaalinen hyöty ilman, että Venäjällä on ollut tarkoitus luopua itse mistään, lähde arvioi.

Skolkovo esiteltiin utooppisena ”aurinkokaupunkina” ja keskuksesta rakennettiin mielikuvissa Venäjän Piilaaksoa.

Skolkovon mainosmateriaalissa hehkutettiin uutta ”yrittäjien luokkaa”, joilla on ”oikeat arvot” ja jotka levittävät arvojaan ympäri Venäjää. Kuva Skolkovosta vuodelta 2014. Kuva: Denis Sinjakov

Skolkovo on suomalaisittain kiinnostava myös siksi, että keskuksen neuvonantajana on toiminut Medvedevin neuvonantajana tunnettu it-miljonääri Pekka Viljakainen, joka avusti Skolkovo-säätiön hallituksen puheenjohtajaa Viktor Vekselbergiä.

Yhdysvallat lisäsi Putinin lähipiiriin kuuluvan Vekselbergin pakotelistalleen 2018.

Vuonna 2016 Venäjältä Ystävyyden kunniamerkin saanut Viljakainen on tunnettu Medvedevin innovaationeuvonantajana. Viljakainen on kuvaillut myös Putinia hyväksi ystäväkseen.

Viljakainen kertoo IS:lle olleensa Skolkovossa ”konsulttina” kymmenen vuoden ajan ja painottaa tuntevansa hankkeen hyvin.

– Olen vähän niin kuin suunnitellut sen (hankkeen), Viljakainen alustaa.

Viljakainen kertoo pitävänsä ”äärimmäisen masentavana” sitä, että keskuksen kansainvälinen yhteistyö rajoittuu tällä hetkellä käytännössä Kiinaan, Intiaan ja arabimaihin. Läntiset yhtiöt jättivät keskuksen sodan sytyttyä.

Nokialta kerrotaan, että Skolkovon sivuliikkeen operatiiviset toiminnot loppuivat jo vuonna 2020 ja kokonaisuudessaan se suljettiin vuoden 2021 aikana.

Myös Viljakainen kertoo lopettaneensa konsulttityöt Skolkovossa.

Liikemies Pekka Viljakaisen mukaan Skolkovassa ”kaikki on pro bono -periaatteella.” Lentoliput korvattiin ja hotellimajoitus, mitään muuta ei, Viljakainen sanoo.

Viljakaisen mukaan keskuksen toiminnassa ei ollut ainakaan hänen aikanaan sotilaallisia kytköksiä.

– Ydinenergian hyödyntäminen on (Skolkovossa) liittynyt esimerkiksi radiologiaan ja lääketieteeseen. Meillä oli hirveän tarkka linja, että kaikki sotilastekniikka oli ulkona. Niitä varten oli Venäjällä ihan omat hankkeet.

Venäjää ja turvallisuuspolitiikkaa hyvin tunteva lähde sanoo IS:lle Viljakaisen puhuvan, mitä hänen täytyy puhua.

Lähteen mukaan Venäjän federaation innovaatiopolitiikalla on suora kytkentä sotilasteollisuuteen.

– Venäjän johdon näkökulmasta ei ole neutraalia teknologiaa.

Skolkovon innovaatiokeskus sijaitsee Moskovon liepeillä. Kuva on otettu keskuksen rakennustyömaalta vuonna 2014.

Skolkovon verkkosivuilla mainitaan avoimesti, että ”ydinteknologian kehittäminen on edellytys maailmanlaajuisen teknologisen johtajuuden aseman vahvistamiselle ja Venäjän puolustuskyvyn ylläpitämiselle.”

Venäjän ympäristöpolitiikan professorina Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa toimiva Veli-Pekka Tynkkynen sanoo, että ”jos tehdään tutkimus- ja kehitystyötä ydinsektorialalla, niin ilman muuta se liittyy Venäjän ydinaseiden kehittelyyn.”

– Täytyy ymmärtää, että uraaniketju, uraanin tuottaminen maaperästä, sen jalostaminen eteenpäin, niin osa päätyy polttoainepelleteiksi ja osa jalostetumpana ydinaseisiin. Siinä mielessä väistämättä, kun tehdään ydinsektorin kehitystyötä ja tutkimusta, ollaan tekemisissä ydinasepuolen kanssa.

Professori Veli-Pekka Tynkkynen pitää Suomea esimerkkinä maasta, joka on pyrkinyt häivyttämään yhteyden ydinvoimaloiden ja ydinenergian sotilaallisen hyödyntämisen välillä. Fennovoiman ydinvoimalaprojektin laitostoimittajaksi valikoitui Rosatomin tytäryhtiö, vaikka Rosatomin tiedettiin olevan Putinin talutusnuorassa ja vastaavan Venäjän ydinaseiden tuotannosta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Yhdysvaltojen ulkoministeriöllä vaikuttaa olevan selkeä näkemys Skolkovosta: ulkoministeriö asetti elokuussa pakotelistalleen Skolkovon säätiön, Skolkovon tiede- ja teknologiainstituutti Skoltechin ja Skolkovon teknologiapuiston Venäjän teknologiasektorilla toimimisesta. Samat toimijat löytyvät Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön pakotelistalta.

Yhdysvaltojen ulkoministeriön mukaan Skolkovo-säätiö on keskittynyt perustamisestaan lähtien tukemaan Venäjän sotilaallista kyvykkyyttä ylläpitäviä teknologioita sekä Venäjän kansalliseen turvallisuuteen liittyvää avaruusteknologiaa.

Amerikkalaisessa tutkimushankkeessa arvioitiin jo 2013, että Skolkovon säätiö on ollut tekemisissä puolustukseen liittyvän toiminnan kanssa jo joulukuusta 2011, jolloin säätiö hyväksyi ensimmäisen aseisiin liittyvän projektin, moottorin kehittämisen hypersooniselle risteilyohjukselle.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen erikoistutkija Juha Honkosen mukaan Venäjä on käyttänyt tuhovoimaisia ja kehittynyttä ohjusteknologiaa edustavia hypersoonisia risteilyohjuksia Ukrainan sodassa tiettävästi muutaman kerran. Putin on kutsunut hypersoonisia Kinzhal-ohjuksia ”ihanteelliseksi aseeksi”.

– Niissä on melkein puolen tonnin räjähde, ja niitä käytetään hyvin suojattuja, tärkeitä maaleja vastaan, Honkonen sanoo.

Useat Skolkovon lahjoittajista ovat pakotelistattuja, kuten venäläisiä panssarivaunuja tekevä Uralvagonzavod ja venäläisiä ohjuksia valmistava JSC MIC Mashinostroyenia.

”Tulevaisuuden sotilas” Skolkovo-keskuksen huhtikuun alussa pidetyssä näyttelyssä. Venäjä on Yhdysvaltojen ulkoministeriön mukaan käyttänyt Putinin johdolla systemaattisesti hyväkseen korkeaan teknologiaan liittyvää tutkimusta ja innovaatioita edistääkseen Venäjän sotilaallista kyvykkyyttä.

Venäjää ja turvallisuuspolitiikkaa tuntevan lähteen mukaan Ahon olisi pitänyt minimissään tietää, mitä keskuksessa tapahtuu.

IS ei saanut Nokialta kommenttia Yhdysvaltojen asettamiin pakotteisiin.

Toinen Ahon luottamustehtävä, jota ei ole julkisuudessa käsitelty, on jäsenyys Ranepan neuvoa-antavassa toimielimessä. Aho kertoo toimineensa Ranepassa, presidentillisessä kansantalouden ja julkishallinnon akatemiassa, opetustyössä.

Ranepan rehtori toiminut Vladimir Mau painotti lokakuussa 2020 Putinin tavatessaan, että kyseessä on Putinin akatemia ja ainoa akatemia, joka toimii Venäjän presidentin alaisuudessa.

Mau kertoi tuolloin Putinille, että akatemian päätehtävänä on tuottaa ”isänmaallisesti koulutettuja opiskelijoita”.

Helmikuussa 2017 Mau mainitsi Putinille, että Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle piti kouluttaa yhden vuoden aikana 28 000 alueellista ja kunnallista virkamiestä.

– Venäjän lainsäädäntöön valmistautuminen, pätevyyskokeiden läpäiseminen asiaankuuluviin tehtäviin. Se oli todellinen haaste, Mau kuvaili Putinille.

Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui elokuussa 2020 etäyhteydellä Venäjän presidentillisen akatemian tilaisuuteen.

Suomi pitää Krimin niemimaan liittämistä Venäjään laittomana.

Kun presidentillinen akatemia kouluttaa virkamiehiä Krimille, on selvää, että se palvelee Putinin politiikkaa ja näkemystä, jonka mukaan Krimin niemimaa kuuluu Venäjälle.

Venäjää ja turvallisuuspolitiikkaa tunteva lähde katsoo, että Aho on Ranepassa toimiessaan väistämättä ”osa organisaation toimintaa”.

– Se on eettinen kysymys ja poliittinen kysymys. Ei ole sellaista, että minä vain opetan.

Tunnetuin Ahon pesteistä on hallitusjäsenyys venäläisessä Sberbankissa, jota on pidetty yhtenä Venäjän strategisista yhtiöistä ja pankeista ”suurimpana pelurina”.

Aho toimi Sberbankissa kahdessa komiteassa, strategisen suunnittelun komiteassa ja riskinhallintakomiteassa.

Sberbankin hallituksen puheenjohtaja German Gref tapasi Putinin lokakuussa 2021. Aho oli vielä tuolloin Sberbankin palveluksessa.

Ahoa tunteva lähde kysyy, oliko moraalisesti sopivaa mennä kiinteästi Venäjän valtioon kytkeytyneen pankin hallitukseen vielä vuonna 2016, jolloin ”Putinin omalle tielle lähteminen oli niin selvää”.

– Kymmenen vuotta aiemmin oli ehkä toiveita, että kauppaa ja yhteistyötä tekemällä saadaan pidettyä Venäjä sidottuna. Mistä se kertoo, että hän sinne Sberbankiin meni? Ahneus ehkä voitti kohtuullisuuden.

Ahon vuotuinen palkkio Sberbankin hallituksen jäsenyydestä oli 5,9 miljoonaa ruplaa, joka on päivän kurssilla noin 94 000 euroa. Aholle on maksettu lisäpalkkio komiteatyöskentelystä.

Ruplan kurssi vaikuttaa palkkion suuruuteen. Esimerkiksi vuonna 2016 Ahon kokonaispalkkio oli noin 116 000 euroa.

Yksi Venäjän pankkimaailmaa tunteva lähde puolustaa Ahoa ja sanoo, että ”kommentoinnissa loistaa poissaolollaan ymmärrys siitä, mikä on hallituksen tehtävä pörssiyhtiössä.”

– Sberbank on ollut paljon vähemmän Putinin politiikan toteuttamisessa kuin esimerkiksi Gazprombank tai VTB, jotka molemmat ovat tehneet huomattavan poliittisia diilejä, lähde näkee.

Viime marraskuussa julkaistun ukrainalaisraportin mukaan Sberbank tosin toimii vastoin Grafin puheita Krimin miehitetyillä alueilla.

Näin toimiessaan siis myös Sberbank edistää suoraan Putinin ajamaa politiikkaa.

Mitä Aho on tehnyt Venäjällä, mitä viestiä hän on välittänyt?

Venäjän mediassa Ahon lausumisia on usein siteerattu niin, että niistä syntyy myötäsukainen kuva Venäjää kohtaan. Eli vaikka Aho ei olisi juuri ehkä näin sanonutkaan, hän on altistanut itsensä välineeksi Venäjän propagandan käyttöön.

Esko Aho vieraili keväällä 2018 Tatarstanissa Venäjällä. Aho piti Tatarstanissa luennon ”innovatiivisesta Suomen mallista”.

Lokakuussa 2014 Aho puhui suomalais-venäläisessä bisnesfoorumissa ja viittasi ”geopoliittiseen kriisiin”.

– Kyllä, elämme kriisiaikoja, vaikeaa geopoliittista tilannetta, mutta samalla hyödynnetään nämä mahdollisuudet, Aho lausui venäläisen uutistoimiston RIA Novostin mukaan.

Tammikuussa 2018 Aho oli mukana venäläisen taloustieteilijän Jegor Gaidarin mukaan nimetyn Gaidar Forumin paneelikeskustelussa. Puheesta löytyy englanninkielinen versio.

Aho sanoi, että ”me korostamme liikaa näitä pakotteita, koska vuodesta 2012 lähtien pakotteet eivät ole olleet pääongelma”.

– Perusongelmana kaupassamme on ollut se fakta, että öljyn hinta meni alas ja Venäjän talous kärsi siitä hyvin merkittävästi. Ja teidän valuuttanne devalvaatio vaikutti myös negatiivisesti kauppaan. Tästä huolimatta, kun tilanne alkoi parantua, kauppa alkoi kasvaa heti, siitä huolimatta, että pakotteet ovat olemassa, Aho totesi.

Aho sanoi toivovansa, että pakotteista päästään eroon mahdollisimman pian, mutta lisäsi, että ”se on hyvin monimutkainen poliittinen prosessi”. Aho totesi myös, että on ”perustavaa laatua oleva väärinkäsitys uskoa, että heikko Venäjä olisi Euroopan unionin intresseissä”.

– Meillä on paljon yhteisiä intressejä ja syitä tehdä yhteistyötä. On erinomaisia mahdollisuuksia molemminpuoliseen hyötymiseen. Tämä ei ole peli, jossa joku voittaa ja joku häviää, Aho korosti.

Venäjää ja turvallisuuspolitiikkaa hyvin tunteva lähde sanoo, että Ahon Gaidar Foorumin puhe ”oli puhetta Venäjän pussiin ja pakotteiden merkityksen vähättelyä”.

– Hänen esiintymisensä — niinkin myöhään kuin 2018 — korostaa hänen Venäjä-kytköstensä ongelmallisuutta. Aho toimi juuri niin kuin hänen toivottiinkin toimivan — Sperbank-nimitys oli venäläisille toimijoille hyvä investointi.

Mitä Aho itse ajattelee? Onko hän toiminut edistänyt Venäjän intressejä toiminnallaan?

Heti puhelun alussa Aho ilmaisee, että hän on jo ”aika lailla asiat kertonut”.

Yksi oleellinen asia olisi Skolkovo. Yhdysvaltojen ulkoministeriö on asettanut Skolkovon säätiön, Skolkovon tiede- ja teknologiainstituutin ja Skolkovon teknologiapuiston pakotelistoilleen. Miten kommentoit pakotelistausta?

– En ole ollut siellä enää pitkään aikaan (puhelun jälkeen Aho tarkentaa jättäneensä tehtävät Skolkovossa 2017). En ole ollut Skolkovon hankkeessa muuta kuin edustamassa Nokiaa, Nokian intressejä, ei se ole ollut valtiollinen tehtävä.

Jätit Nokian johtokunnan 2012, mutta silti edustit Skolkovossa Nokiaa?

– Olin edelleen konsulttisuhteessa Nokiaan, tein Nokian edustajana sitä työtä. Eihän niissä kohteissa, missä on ollut militääripuolen juttuja ollut, niin tuskinpa niissä on länsimaisia yhtiöitä ollut mukana.

– Minulla ei ole mitään tekemistä sen listauksen kanssa, koska poistuin paljon ennen kuin se pakotelistaus tuli. En tiedä, mitä siellä on sen jälkeen tapahtunut.

Yhdysvaltojen mukaan keskuksen luonne on ollut alusta asti tietynlainen.

– Miten siellä (Skolkovossa) on voinut olla amerikkalaisia yhtiöitä ja muita? Siksi, että siihen aikaan ei ollut tätä ajattelua. Se oli puhdas teknologiahanke.

Teknologisessa modernisaatiossa on ollut Venäjällä alusta asti yhtenä keskeisenä periaatteena kansallinen turvallisuus?

– Eihän sitä ole missään maassa erotettu, eihän meilläkään teknologinen kehitys erotu puolustuskyvyn kehittämisestä. Meillä on teknologia erittäin isossa roolissa oman maan puolustuskyvyssä. Se on mukana kaikkialla, mutta Nokian kaltaiset läntiset yhtiöt ovat olleet mukana niissä hankkeissa, jotka liittyvät siviilipuolen sovellutuksiin.

Aho hieman kiihtyy, kun häneltä kysyy, maksettiinko Skolkovossa työskentelystä.

– Ei mitään (Aho ei tarkenna, maksoiko Nokia hänelle konsulttina toimimisesta). Ainoa, mistä on maksettu palkka, on hallituksen jäsenyys Sberbankissa. En ymmärrä, miten pitää koko yrittää vääntää asioita toisin kuin ne ovat. Toimintani Skolkovossa on päättynyt. En vieläkään sano, että se hanke olisi sinänsä ollut huono. On sääli, että Venäjä on itse tuhonnut itselleen tärkeät hankkeet. Venäjä on itse sen tuhonnut.

Oletko tietoinen, että Ranepa on kouluttanut virkamiehiä Krimille?

– Se on Venäjän virallinen yliopisto, enkä minä ole vastuussa sen yliopiston tekemisistä millään tavalla. Se järjesti muun muassa Gaidar Forumin, jossa olin puhumassa monien muiden ulkomaisten puhujien kanssa. Emme ajatelleet, minkälaisia rooleja sillä Venäjän sisällä on, uskoimme siihen, että siellä koulutetaan tulevaisuuden venäläisiä päättäjiä, joiden on tärkeää ymmärtää, mitä läntisessä maailmassa tapahtuu ja miten siellä toimitaan.

Esko Aho katsoo palvelleensa Venäjän presidentillisessä akatemiassa ”yliopisto-opiskelijoiden tarvetta ymmärtää maailmaa”. Aho uskoo olleensa ”aika hyväkin siinä.”

”

Olen halunnut korostaa keskinäisriippuvuutta, mikä ei sitten toiminut. Olen uskonut, että se toimisi, mutta se ei toiminut.

Aho kertoo päättäneensä kautensa Ranepassa keväällä 2021 ja mainitsee saaneensa akatemiasta ”normaalin luennoitsijan palkkion”. Aho ei tarkenna palkkion suuruutta.

Sanoit Gaidar Forumissa tammikuussa 2018, että ”me korostamme liikaa näitä pakotteita”. Mitä tarkoitit?

– Lähtökohtani on ollut se, että kaikille pakotteille on ollut syynsä, ne johtuivat siitä, mitä Venäjä teki Krimillä, emmekä halua toimia tavoilla, jotka asettavat pakotteet jollakin tavalla kyseenalaiseksi. Se, mitä olen sanonut, että pakotteiden ulkopuolella pitää voida olla mahdollisuus harjoittaa Venäjän kanssa yhteistyötä.

– Olen halunnut korostaa keskinäisriippuvuutta, mikä ei sitten toiminut. Olen uskonut, että se toimisi, mutta se ei toiminut.

Tynkkysen mukaan Aho on ollut Suomen entisenä pääministerinä Venäjälle strategisesti tärkeä henkilö samalla tavoin kuin toinen entinen pääministeri, kaasuputkilobbari Paavo Lipponen (sd).

Tynkkynen lisää listaan Saksan entisen liittokanslerin Gerhard Schröderin ja STUKin entisen pääjohtajan Jukka Laaksosen, jonka Rosatom pestasi hyvin palkatuksi puhemiehekseen.

– Tämä on ollut sitä toimintaa, jolla on pyritty luomaan tilaa Euroopassa, että Eurooppa ei reagoisi Venäjän väkivaltaan, koska samalla rakennetaan verkostoja poliittisiin päättäjiin. Ennen helmikuuta uskoteltiin, että Venäjä on luotettava kauppapartneri, tekee yhteistyötä ja menee talous edellä. Helmikuussa vasta nähtiin, että ei mene talous edellä, vaan menee imperiumi edellä.

– Tarja Halonenkin oli yllättynyt, miten Venäjä lähti väkivallan tielle. Oikeustieteilijä Halonen. Katsottiin, että kun Venäjä on joissain instituutioissa mukana, se tarkoittaa, että Venäjä on keskinäisriippuvuuden kehyksessä mukana, eikä katsota, mitä Venäjä tekee väkivallan saralla. Tässä ne läntisen ajattelun flopit ovat, olemme uskoneet liikaa rakenteisiin ja siihen, mitä Venäjä puhuu.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan yllätti myös presidentti Tarja Halosen.

Tynkkynen katsoo, että Ahoa on vedätetty siinä missä venäläistä talouseliittiäkin. Tynkkynen puhuu maskirovkasta, harhauttamisesta.

– He ovat kuvitelleet näkevänsä Venäjän kehityksen paremmin. Eipä Ahokaan tullut viime syksynä varoittelemaan, että nyt mennään kovasti kohti sotaa. Uskon, että Putinin lähipiiri on tätä sumutusta lännen suuntaan rakentanut monella suunnalla. Maskirovka on tällainen peite tai huijaus. Sanotaan yhtä ja tehdään toista.

Venäjää tuntevat suomalaislähteet allekirjoittavat sen, että Krimin valloitus vuonna 2014 oli käännekohta. Maan ilmapiiri muuttui raskaaksi, poliittisessa päätöksenteossa taloudelliset asiat jäivät sivuseikaksi.

Syksyllä 2015 lännen ja Venäjän välisiä riippuvuuksia päätettiin kasvattaa entisestään, kun venäläinen kaasujätti Gazprom ja viisi eurooppalaista energiayhtiötä sopivat Nord Stream 2:n rakentamisesta.

– Kun on tehty miljardi-investointeja ja tulee takaisku (Krimin valloittaminen), eihän siitä optimistisesta näkymästä olla heti valmiita luopumaan. Siellä kuitenkin pystyttiin tekemään hyvin rahaa. Kaikilla on ollut usko ja toivo, että kaikki menee hyvin, Venäjällä pitkään toiminut liikemies kuvaa.

Juuri tätä optimismin ja keskinäisen yhteistyön viestiä Aho välitti Venäjällä.

Esko Aho, eikö Venäjällä merkittävissä tehtävissä olleilla, mukaan lukien sinulla, olisi pitänyt olla tietoa siitä, että nyt alkaa näyttää vaaralliselta?

– Oletko lukenut Gaidarin Imperiumin tuhoa? Lue nyt helvetissä se kirja, lue se kirja. Miksi minun piti julkaista se kirja? Tein kirjan julkaisupäätöksen jo ennen Krimin miehitystä. Kyllä Gaidarini luin todella huolellisesti. Se on kovinta kritiikkiä, jota Venäjän suhteen on esitetty. Ei minun tarvitse todistella, olenko ollut perillä siitä, minkälaisia riskejä Venäjään sisältyy. Lue se kirja.

Aho katsoo ”voineensa vaikuttaa enemmän Venäjän käyttäytymiseen kuin harva suomalainen puhumalla koko ajan siitä, minkälaisilla säännöillä Venäjän pitäisi toimia ja miten Venäjää pitäisi kehittää.”

”

Oletko lukenut Gaidarin Imperiumin tuhoa? Lue nyt helvetissä se kirja, lue se kirja.

Ahon yritys on kustantanut kirjan suomennoksen. Hänen mukaansa ”Gaidarin kirjan julkaiseminen suomeksi oli osa samaa ajatusta, että Venäjä muuttuu sisältä käsin”.

– Ehkä itsekritiikki on se, että kuinka paljon silläkään saattoi olla vaikutusta.

Marraskuun alussa Ahon nimi nousi jälleen otsikoihin, kun ilmeni, että suomalaiset suuryritykset ovat perustaneet China Officen, jonka hallituksen puheenjohtajana Aho toimii.

Aho osallistui Kiinan modernisaatiota käsittelevään tilaisuuteen marraskuussa 2021. Aho kertoo, että China Office tuottaa analyysia Kiinassa toimivien suomalaisyritysten strategisten päätösten pohjaksi.

Esko Aho, onko olemassa se vaara, että China Office pönkittää suomalaisyritysten vahingollisia riippuvuuksia Kiinan suuntaan?

– Ensinnäkin riippuvuudet ovat olemassa molemmin puolin. Pitää muistaa, että sen paremmin East Office kuin China Office eivät ole myynnin- tai vienninedistämisorganisaatioita. Niiden tehtävänä on maahan liittyvien strategisten riskien hallinta ja siihen liittyvän tiedon ja osaamisen hankkiminen. On äärimmäisen tärkeää, että Kiinaan investoineilla yrityksillä on hyvä ymmärrys ja osaaminen riskeistä, joita Kiinaan toimimiseen sisältyy.

Seuraavana päivänä Aho palaa vielä Venäjä-keskusteluun ja haluaa teroittaa yhtä asiaa.

– Siirtykää pikku hiljaa syyllisten etsimisestä syiden etsimiseen. Siitä ei ole kauheasti hyötyä. Sen sijaan syiden etsiminen, mikä meni pieleen, se on mielenkiintoista.

LÄHDE: Iltasanomat.fi/Olli Waris ja Arja Paananen 19.11.2022