Antibioottien pimeä puoli — kaikki mitä sinun pitää tietää antibioottiresistenssistä
Olet varmasti kuullut sanan antibioottiresistenssi. Mutta tiesitkö, kuinka vaarallisesta ilmiöstä on kysymys?
Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan tilannetta, jossa bakteeri pystyy vastustamaan siihen tarkoitettua antibioottia eli tulee sille resistentiksi. Kun näin tapahtuu, kyseistä antibioottia ei voi enää käyttää tämän bakteerin aiheuttaman infektion hoitoon.
Antibioottiresistenssin myötä tavalliset infektiot, kuten esimerkiksi keuhkokuume voivat muuttua henkeä uhkaaviksi, jos niiden hoitoon ei ole olemassa enää toimivaa antibioottia.
Lue lisää: Taistelu antibioottiresistenssiä vastaan vaatii kansainvälistä yhteistyötä
Antibioottiresistenssin yleistyessä esimerkiksi elintensiirrot, tehohoito ja monet leikkaukset voivat olla hengenvaarallisia, kun antibiooteilla ei voida ehkäistä niihin liittyviä infektioita.
Henkeä uhkaavien tilanteiden lisäksi antibioottien liika käyttö liittyy myös useiden sairauksien syntyyn.
Kysymys ei ole pienestä ilmiöstä eikä kaukaisen tulevaisuuden uhkakuvasta, vaan kyseessä on maailman väestöä uhkaava ilmiö, joka tapahtuu parhaillaan.
– Antibioottiresistenssin seurauksena maailmassa kuolee nykyään vuosittain jopa 1,2 miljoonaa ihmistä. Asiantuntijat ovat ennustaneet, että vuonna 2050 luku olisi 10 miljoonaa, toteaa professori Pentti Huovinen huolestuneena.
Huovinen tietää, mistä puhuu, sillä hän on tutkinut antibioottiresistenssiä käytännössä koko uransa. Hän väitteli aiheesta jo vuonna 1984 ja viimeiset 13 vuotta hän on toiminut Turun yliopiston bakteeriopin professorina.
Henkeä uhkaavien tilanteiden lisäksi antibioottien liika käyttö liittyy myös useiden sairauksien syntyyn.
Tutkimustulokset ovat osoittaneet muun muassa, että liiallinen antibioottien käyttö lapsena altistaa liikalihavuudelle. Sen lisäksi myös kroonisten suolistotautien synty on yhteydessä varhaiseen antibioottien käyttöön.
— Jos pieni lapsi on syönyt seitsemän antibioottikuuria toiseen ikävuoteensa mennessä, on hänellä nelinkertaisesti suurentunut riski saada tulehduksellinen suolistosairaus, Chronin tauti, Huovinen kertoo.
Antibioottiresistenssin haitat eivät ole vain terveydellisiä, vaan sen aiheuttamat taloudelliset menot ovat päätähuimaavia. On laskettu, että antibioottiresistenssistä johtuvat terveysmenot maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 ovat jopa 100 biljoonaa dollaria.
Onko antibioottiresistenssi ihmisen aiheuttamaa?
Ovatko ihmiset omilla toimillaan aiheuttaneet antibioottiresistenssi-ilmiön vai onko kyseessä väistämätön seuraus, kun jotain lääkettä käytetään tarpeeksi paljon?
— Mitä tahansa laajasti käytettyä lääkettä vastaan tulee lopulta resistenssiä, mutta sen turha käyttö pahentaa tilannetta, Huovinen selittää.
Ja turhaan antibiootteja valitettavasti käytetään.
Arviolta maailmassa käytetään 50-100 miljardia antibioottiannosta vuosittain. Määrä on valtava.
Koska antibiootit ovat eräänlainen ihmelääke ja tehoavat useaan vaivaan, niitä käytetään valitettavan usein paikkaamaan hyvää terveydenhuoltoa.
Arviolta maailmassa käytetään 50-100 miljardia antibioottiannosta vuosittain. Määrä on valtava.
— Kehittyvissä maissa, joissa on sosiaalista ja taloudellista epätasa-arvoa, ongelma on yleinen, Huovinen toteaa.
Suomessa tilanne on siinä mielessä parempi, että täällä on tehty osapuilleen se, mitä tilanteelle voidaan tehdä.
— Antibioottien käytöstä saatiin lääkäreille Käypä hoito –suositukset vuosituhannen vaihteessa. Tietoisuuden lisääminen antibioottien käytön haitoista on lisännyt lääkärikunnan harkintaa potilaita hoidettaessa.
Sen lisäksi että antibioottihoidon määräämistä harkitaan nykyään tarkemmin, myös hoitoajat ovat muuttuneet.
— Jos virtsatieinfektioita hoidettiin aikoinaan antibiooteilla kaksi viikkoa, nykyään annetaan 3-5 päivän kuuri, joskus jopa kerta-annos, Huovinen antaa esimerkin.
Mitä potilas voi tehdä asialle?
Entä mikä on yksittäisen ihmisen vastuu asiasta? Uskaltaako antibioottikuurista kieltäytyä, jos lääkäri sen määrää?
Lue lisää: Antibioottiresistenssin torjuntaan lisätehoa
— Ihannetilanne on, että antibioottihoito toteutuu Käypä hoito -suositusten mukaisesti ja tarvittaessa voidaan käyttää ns. wait and see -periaatetta. Eli lääke määrätään apteekkiin valmiiksi, mutta odotetaan hetki, jos bakteeritulehdus alkaisi parantua itsekseen. Näinhän useasti käy, Huovinen muistuttaa.
Turhaan lääkettä ei kannata syödä, sillä jokainen syöty kuuri tuhoaa runsaasti omaa tervettä bakteeristoa.
Odotettaessa bakteeritulehduksen mahdollista parantumista itsekseen, olisi kuitenkin olla yhteys lääkäriin, siltä varalta, että tilanne pahenee äkisti.
On siis selväkin, että terveydenhuollon tämänhetkisessä vaikeassa tilanteessa tämä ei aina ole mahdollista.
— Kärjistäen voisi sanoa, että suomalaisen antibioottihoidon suurin uhka on tällä hetkellä lääkäripula, Huovinen toteaa.
Jos antibioottikuuri kuitenkin määrätään ja se tulee tarpeeseen, se kannattaa syödä lääkärin ohjeiden mukaisesti.
Turhaan lääkettä ei kannata syödä, sillä jokainen syöty kuuri tuhoaa runsaasti omaa tervettä bakteeristoa.
— Myös potilaalle löytyy internetistä Käypä hoito -suositukset ja lääkäriltä voi aina kysyä, josko hän printtaisi ne, jos itse ei pääse niitä lukemaan, Huovinen ohjeistaa.
Jos lääkkeitä jää yli, niitä ei kannata käyttää myöhemmin toisen bakteeritulehduksen hoitoon, vaan palauttaa ne apteekkiin.
Voiko antibioottiresistenssistä tulla pandemia?
Huovinen antoi vuonna 2022 Potilaan Lääkärilehdelle haastattelun, jossa hän kertoi olevansa huolestunut antibioottiresistenssin aiheuttamasta hiljaisesta pandemiasta. Tuohon aikaan suuren yleisön kiinnostus oli suuntautunut koronapandemiaan.
— Antibiooteille resistenttien bakteerien pandemia etenee piilossa, minkä vuoksi siihen ei reagoida yhtä lailla, Huovinen totesi haastattelussa.
Voiko antibioottiresistenssistä tulla koronan kaltainen globaali pandemia?
— Antibioottiresistenssi on jo globaali pandemia, joka pikkuhiljaa pahenee kaikkialla maailmassa, Huovinen toteaa.
Katsoo tilannetta miten päin tahansa, vaikuttaa se varsin masentavalta ja mahdottomalta. Miten asiantuntija näkee tilanteen, onko valoa tunnelin päässä?
— Globaalisti tilanne tuskin paranee, vaikka yksittäisissä maissa tietoisuus ongelmasta kasvaisi. Uskon, että ratkaisuna voisi olla se, että yksinkertaisesti keksitään uusia keinoja hoitaa bakteeri-infektioita, Huovinen tuumaa.
— En tiedä, mitä ne voisivat olla, mutta on täysin mahdollista, että sellainen yhtäkkiä löytyy. Löytyihän antibioottikin näin, täysin sattumalta.
Kuten Huovisen lempilainaus kuuluisalta mikrobiologilta Louis Pasteurilta kuuluu: Sattuma suosii valmistautunutta mieltä.
Faktat
Antibiootit pähkinänkuoressa
· Ensimmäinen antibiootti, salvarsaani keksittiin reilut sata vuotta sitten kupan hoitoon. Sen keksi saksalainen lääkäri Paul Ehrlich.
· Salvarsaanin myötä useat tutkijat alkoivat tutkimaan kemiallisten yhdisteiden vaikutuksia tauteihin
· 1930-luvulla kehitelty sulfa oli mullistava keksintö ihmiskunnan terveydessä, se vähensi keuhkokuumeeseen kuolleisuutta runsaasti
· Penisilliini keksittiin sattumalta vuonna 1928
· Penisilliinin löytänyt Alexander Fleming varoitti jo vuonna 1945 Nobel-puheessaan, että bakteerit saattavat kehittää vastustuskykyä antibiootteja kohtaan
· Antibioottien käyttö on lisääntynyt 1950-luvulta lähtien, käyttöä on kiihdyttänyt globaalisti myös sen käyttö tuotantoeläinten kasvunedistämistarkoituksessa. Euroopassa antiobioottien käyttö kasvunedistäjinä on kielletty.
Pentti Huovinen
· s. 1956
· Turun yliopiston bakteeriopin professori vuodesta 2010 sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratoriotoimialueen ylilääkäri vuodesta 2019
· koulutukseltaan kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri
· työskennellyt muun muassa Kansanterveyslaitoksessa (1990-2008), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (2009-2014) sekä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina (2014-2019)
· Tehnyt tutkimustyötä muun muassa Harvard Medical Schoolissa Bostonissa (1986-1987)
· Julkaissut liki 400 tieteellistä julkaisua ja kirjoitusta uransa aikana
LÄHDE: Potilaanlaakarilehti.fi/Karoliina Saarnikko 18.10.2023