Kategoria Tietotekniikka

7 artikkelia

Mikä on metaversumi?

Metaversumi saattaa pian muuttaa kaiken – ja itse asiassa muutos on jo alkanut

Metaversumi ei ole pakopaikka, vaan fyysisen todellisuuden jatke.

Metaversumi nousi esille, kun Facebook eli nykyinen Meta ilmoitti aikeistaan muovata yhtiöstä metaversumiyhtiön. Uudistuvaa yhtiötä kehittämään Meta kertoi palkkaavansa 10 000 työntekijää Euroopasta.

Metaversumi yhdistää eri todellisuuksia toisiinsa ja vapauttaa käyttäjän yhden laitteen näyttöpainotteisesta kaksiulotteisesta maailmasta. Käsitteen tiivistäminen lyhyesti on haastavaa, mutta sitä voisi kuvailla tilanteeksi, jossa virtuaalinen todellisuus sekä oikea todellisuus nivoutuvat jollakin tavalla yhteen. Yksinkertaistetusti metaversumia voisi kuvailla perinteisen internetin jatkajana.

Meta on yrittänyt kiteyttää metaversumin näin:

– Metaversumi on joukko virtuaalisia tiloja, joita voit luoda ja tutkia muiden ihmisten kanssa, jotka eivät ole samassa fyysisessä tilassa kuin sinä.

Aihe ei ole Metalle mitenkään uusi. Facebook osti VR-laseja kehittävän Oculuksen vuonna 2014. Yhtiö julkisti hiljattain myös omat älylasinsa, jotka on kehitetty Ray-Ban-laseja valmistavan Luxottican kanssa. Lisäksi Meta on vuosien saatossa kaventanut somepalveluidensa rajoja ja linkittänyt niitä vahvemmin yhteen.

Ei pelkkää scifiä

Metaversen eli metaversumin käsite esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1992 Neal Stephensonin kirjassa Snow Crash. Kirjassa viitattiin virtuaalimaailmaan, jota asuttivat oikeiden ihmisten avatarit.

On olemassa monia muitakin kirjoja ja elokuvia, jossa on maalailtu tulevaisuutta, jossa metaversumi on suuressa osassa. Yksi tällaisista kirjoista, joista on myös tehty elokuva, on Ernest Clinen Ready Player One, joka kertoo nuoresta miehestä, joka viettää lähes koko aikansa OASIS-virtuaalitodellisuudessa. Virtuaalitodellisuudessa voi tienata rahaa, jota voi käyttää myös oikeassa elämässä. Kyseisessä todellisuudessa ihmiset voivat olla juuri sitä, mitä haluavat.

Ready Player One -elokuvassa päähenkilö Wade yrittää ratkaista arvoitusta virtuaalitodellisuudessa. Warner Bros. Entertainment Inc

Sijoittaja ja tuottelias blogikirjoittaja Matthew Ball ei kuvaile metaversumia vain virtuaalimaalimaksi tai -tilaksi, vaan ”eräänlaiseksi mobiili-internetin seuraajaksi. Metaversumi luo Ballin mukaan puitteet elämälle, jossa ollaan äärimmäisen tehokkaasti yhteydessä.

– Tulevaisuudessa ei voida rajata aikaa ennen metaversumia ja jälkeen metaversumin. Sen sijaan metaversumi tulee ajan myötä hiljalleen esiin, kun eri tuotteet, palvelut ja ominaisuudet sulautuvat yhteen, Ball kirjoittaa.

Metaversumi onkin muuta kuin vain virtuaalitodellisuus, jonne hypätään VR-lasien avulla. Metaversumi yhdistää oikean elämän virtuaalitodellisuuteen, mutta myös sosiaaliseen mediaan sekä koko internetiin. Mahdollisuudet ovat melkein rajattomat, eikä latenssi tai yhteysnopeudetkaan ole enää este 5G:n yleistyessä.

Käytännössä metaversumin voisi kiteyttää niin, että asiat, joita aiemmin menimme tekemään johonkin palveluun esimerkiksi puhelimen sovelluksen tai selaimen kautta, voi tehdä vaivatta ”oikeassa maailmassa” osana suurempaa kokonaisuutta, jossa eri palvelusta toiseen voi vaihtaa saumattomasti. Samalla metaversumi kuitenkin pohjautuu pitkälti yhteisöllisyyteen ja siten perinteisempään sosiaaliseen mediaan.

Ole kaikkialla

Metaversumi tarjoaa lukemattomia työkaluja, joiden avulla käyttäjät voivat olla lähempänä toisiaan, kuin koskaan ennen.

Voit olla yhteydessä ystäviisi virtuaalimaailmoissa, hypätä sieltä työpaikalle etäkokoukseen tai koulun luennolle avatarillasi, käydä verkko-ostoksilla ja tilata tuotteita suoraan kotiovellesi. Illalla voit osallistua yhdessä kavereidesi kanssa jättimäiseen moninpeliin tai käydä esimerkiksi keikalla virtuaalitodellisuudessa.

Kaikki tämä on jo mahdollista, ja oikean elämän esimerkkejä tapahtuu jatkuvasti. Kyse on siitä, miten tämä kaikki nivotaan yhteen.

Jo pelkkä avatarin käyttäminen oman profiilikuvan kohdalla Teamsissa sivuaa jo metaversumia.

Suoraan virtuaalimaailmaan ihmisten ei täydy sukeltaa, vaan todennäköisesti lisätty todellisuus tulee yhä suositummaksi tavaksi olla fyysisen ympäristön lisäksi yhteydessä virtuaaliseen ympäristöön.

AR-lasit eli lisätyn todellisuuden lasit voivat auttaa esimerkiksi navigoinnissa, antaa ilmoituksia käyttäjälle tai pitää käyttäjällä vaikka nähtävyyskierroksen uudessa kaupungissa. Ihmiset voivat olla toisiinsa saumattomasti yhteydessä lasien avulla, jolloin eri todellisuuden rajat alkavat häilyä.

VR-lasit kuljettavat virtuaalimaailmoihin. Adobe Stock / AOP
VR-lasit kuljettavat virtuaalimaailmoihin. Adobe Stock / AOP

Pelit näyttävät suuntaa

Verkkomoninpelit ovat yksi niistä esimerkeistä, jotka kuvaavat metaversumin ajatusta jo nyt hyvin. Peleissä ihmiset tapaavat toisiaan riippumatta siitä, missä he fyysisesti ovat. Tavallisesti hahmoja voi muokata ulkonäöltään mieleisekseen esimerkiksi digitaalisia vaateita ostamalla.

Peleihin liittyy yhteisöjä, joissa suorittaminen ei välttämättä ole keskiössä, vaan pelissä olemisen tarkoitus on viettää aikaa yhdessä kavereiden kanssa, joita ei ole välttämättä koskaan tavannut kasvokkain. Peleissä voi laittaa viestejä ja monet niistä sisältävät jo sosiaalisesta mediasta tuttuja ominaisuuksia, kuten kuvien ja videoiden jakamista.

Lisäksi esimerkiksi supersuositussa Fortnite-pelissä on järjestetty virtuaalinen Travis Scottin konsertti, joka oli jättihitti.

– Se on enemmän kuin peli. Rakennamme tätä metaversumiksi kutsuttua asiaa – sosiaalista paikkaa, Fortniten kehittäneen Epic Gamesin markkinointijohtaja Matthew Weissinger on todennut aiemmin.

Fortniten lisäksi aiheeseen liittyvistä peleistä esiin voisi nostaa varsinkin lapsille suunnatun Robloxin, jossa pelaajat voivat luoda omia pelimaailmoja. Roblox on noussut todella suosituksi ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sen parissa vietettiin yhteensä noin 10 miljardia tuntia. Pelaajat ovat käyttäneet pelinsisäisen Roblux-virtuaalivaluutan ostamiseen 652 miljoonaa dollaria.

Robloxin perustajajäsen Dave Baszucki kiitteli pelaajia yhtiön arvonnoususta maaliskuussa viitaten metaversumin rakentamiseen.

– Kiitos niille, jotka auttoivat meitä ottamaan askeleen lähemmäs visiomme täyttämistä metaversumista, Baszucki tviittasi.

New York Times kertoi 16-vuotiaasta Ammon Rungerista sekä 23-vuotiaasta Stefan Baroniosta, jotka ovat päässeet kuusinumeroisiin tienesteihin heidän luomallaan Mad City -pakopelillä, joka kerää Robloxissa yli 200 000 pelaajaa yhteen kuukausittain. NYT:N mukaan Baronio on ostanut tuloillaan uuden auton ja maksanut yliopistomaksunsa.

Virtuaaliset hyödykkeet nousussa

Metaversumin yhteydessä on puhuttava myös NFT-tekniikasta (non-fungible token). Yksinkertaistetusti lohkoketjuun perustuvalla NFT-tekniikalla voidaan osoittaa virtuaalisen hyödykkeen omistaja. Omistaa voi esimerkiksi tviittejä, meemejä tai kryptotaidetta. Ketjuun merkitään omistajat, eikä merkintöjä voi muuttaa enää jälkikäteen.

NFT:t tulevatkin varmasti olemaan tärkeä osa metaversumia, sillä ne toimivat pohjana taloudellisen arkkitehtuurin luomisessa. Käytännön esimerkkinä voisi käyttää tapausta, jossa henkilö ostaa esimerkiksi paidan, josta hän saa omistusoikeuden, jotta hän voi käyttää sitä metaversumin eri alustoilla tai myydä sen eteenpäin.

Tällä hetkellä NFT-kauppa käy jo vauhdilla, ja ne voidaan mieltää keräilyesineinä, jotka siirretään toistaiseksi omistajalle esimerkiksi kaksiulotteisena kuvana.

Jättiyhtiöt keskiössä

Metaversumi voi kuulostaa hyvin ruusuiselta, mutta siinäkin saattaa olla varjopuolensa. Kaikkeen teknologiseen kehitykseen liittyy uhkia, joita ei välttämättä osata edes odottaa, kun kehitetään uutta teknologiaa.

Kun Facebook ilmoitti suunnitelmistaan, nousi esiin heti huoli siitä, että yhden jättiyhtiön vaikutus voi olla Metaversumin kehittämisessä kyseenalaista.

Facebookin, kuten myös Googlen tai Amazonin tavoitteena on lopulta tuottaa rahaa, mikä pidetään varmasti mielessä myös metaversumia kehitettäessä. Huolta on kannettu esimerkiksi siitä, että metaversumin käyttäjiä käsiteltäisiin ainoastaan kuluttajina.

Kun mukaan otetaan myös aiemmat yksityisyydensuojaselkkaukset, on soppa valmis. Metaversumin kohdalla suureksi kysymykseksi nouseekin, miten käyttäjien tietoja käsitellään ja miten niitä jaetaan. Käyttäjiltä vaaditaan laajoja oikeuksia, jotta kokemus olisi oikeasti saumaton.

Tulevaisuuden kysymys kuuluukin, miten eri valmistajien tulevaisuuden VR-laitteet toimivat yhteen, ja tukevatko ne toistensa palveluita.

Jo nyt teknologiajätit pyrkivät pitämään käyttäjänsä omien palveluidensa piirissä mahdollisimman tehokkaasti. Samaan aikaan esimerkiksi Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on painottanut, että metaversumi ei ole vain yksi tuote, jota yksi yhtiö rakentaa.

– Kuten internet, on metaversumikin olemassa, oli Facebook sitten mukana tai ei, Facebookin tiedotteessa kerrottiin.

Facebook muutti nimensä Metaksi lokakuussa!

Lähteet: New York Times, Verge, Reuters, Facebook

LÄHDE: Iltalehti/Janiko Kemppi 03.11.2021

Tiedätkö nämä salakoodit puhelimestasi?

Nämä komennot eivät ole ihan kaikkien tiedossa.

Artikkeliin liittyvä kuva KIMMO HAAPALA
Artikkeliin liittyvä kuva KIMMO HAAPALA

Tiesitkö, että puhelimeen on kätketty jos jonkinmoista toimintoa, joiden käyttämistä varten tarvitsee vain numerovalitsimen? Ehkä nämä salakoodit eivät mullista kenenkään elämää, mutta ne tarjoavat pikkunäppäriä työkaluja, joilla voi viihdyttää vaikka työkavereita kahvipöydän ääressä.

Nämä koodit on testattu Applen iPhone-puhelimella.

Alla mainittujen koodien lisäksi luureissa on myös muita vastaavia komentoja, mutta ainakin nämä me saimme toimimaan toimituksessa. Kaikki komennot syötetään suoraan puhelimen numerovalitsimeen.

Soita anonyymejä puheluita

Etkö halua, että vastaanottaja näkee numeroasi? Näppäile soitettavan numeron eteen koodi #31#, minkä jälkeen vastaanottajan pitäisi nähdä puhelun tulevan tuntemattomasta numerosta. Mikäli tämä ei toimi, kokeile koodia *67.

Yhteyden diagnostiikka

Kertovatko ruudun ylälaidassa olevat yhteyspalkit liian vähän yhteyden tilasta? Naputa koodi *3001#12345#* ja ”soita” tähän numeroon, minkä jälkeen näet tarkat tiedot operaattorisi tarjoamasta yhteydestä juuri siinä missä seisot.

Puhelimesi IMEI-koodi

Haluatko tietää puhelimesi tarkan tunnistenumeron? Naputa *#06#. Tämä komento ilmoittaa sinun puhelimesi ainutkertaisen koodin, jota sinun ei tule missään nimessä jakaa kenenkään ulkopuolisen kanssa. Tätä koodia voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun puhelin on varastettu.

LÄHDE: Tekniikka&Talous/Samuli Leppälä 22.10.2021

Elämä puhelimeen

Apple Wallet -virtuaalilompakkoon saapuvat pian digitaaliset ajo- ja henkilöllisyyskortit.

Alkossakin voi joutua kohta vilauttamaan puhelinta

Artikkeliin liittyvä kuva
Artikkeliin liittyvä kuva

Julkaisemassaan tiedotteessa Apple kertoo tuovansa digitaaliset henkilöllisyystodistukset Apple Wallet -sovellukseensa. Asiasta vihjattiin ensimmäisen kerran WWDC-tapahtumassa kesäkuussa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että iPhone-puhelimen omistaja pystyisi tallentamaan digitaaliseen lompakkoonsa ajokortin tai henkilökortin. Tunnistautumisen voisi tämän jälkeen suorittaa joko puhelimella itsellään tai esimerkiksi yhtiön Apple Watch -älykellolla.

Suunnitelmat ovat muuttumassa todeksi, sillä kahdeksan Yhdysvaltain osavaltiota on ilmoittanut ottavansa käyttöön Apple Walletin kautta toimivat henkilöllisyystodistukset. Ensimmäisten kiinnostuneiden kärjessä ovat Arizona sekä Georgia. Myös Connecticut, Iowa, Kentucky, Maryland, Oklahoma sekä Utah ovat ottamassa ominaisuutta käyttöön tulevaisuudessa.

Yhdysvaltain turvallisuusviranomainen Transportation Security Administration (TSA) on ilmoittanut sallivansa digitaaliset henkilöllisyystodistukset ”valikoitujen lentokenttien turvatarkastuksissa”.

Apple on tiedotteessaan alleviivannut ratkaisun tietoturvaan liittyviä linjauksia. Henkilötietojen käyttämisestä ei jää jälkeä Applelle itselleen tai sen luovuttaneelle osavaltiolle. Asiakkaan henkilöllisyystiedot ovat kryptattuja, minkä lisäksi niiden käyttö vaatii biometrisen tunnistautumisen.

Asiayhteydessä vaaditut henkilötiedot välitetään suoraan lukijalle, joten käyttäjän ei tarvitse luovuttaa laitettaan virkavallalle tai muulle henkilötietoja tarkistavalle taholle.

Ominaisuus ilmestyy iOS 15 -käyttöjärjestelmäpäivityksen yhteydessä.

LÄHDE: Tekniikka&Talous/Samuli Leppälä 13.09.2021

[ Otsikointi taakkatoimitus ]

Korvaako tekoäly meidät?

Uudet keksinnöt pyyhkivät tieltään kaiken vanhan ja hyvän. Gramofoni syrjäytti mykkäelokuvien liveorkesterit ja tuhosi muusikoilta työpaikat. Internet syrjäytti dvd:t ja romutti elokuvien myynnin. Seuraavaksi tekoäly syrjäyttää ihmislajin.

Artikkeliin liittyvä kuva
Artikkeliin liittyvä kuva

Toisaalta muusikoita on yhä ja elokuviakin myydään. Vielä. Mutta tekoäly on eri asia. Toisin kuin perinteiset gramofonit ja tietokoneet, tekoälyn pohjana olevat neuroverkot kykenevät kehittämään itse itseään.

Kehitysnopeus kasvaa tahdilla, joka ylittää ajattelukykymme. Tekoäly on murtautumassa ihmisen kehittämiskykyjen rajoitteista kuin kriittisellä raja­nopeudella Maan vetovoimakentästä vapautuva avaruusraketti.

Onko tekoäly siis matkalla kohti singulariteettia, jonka saavuttaessaan se kasvaisi metatietoisuudeksi: eräänlaiseksi synteettiseksi jumaluudeksi, joka ohittaa meidät kaikilla alueilla?

Jos tekoälystä tulee ihmisen tavoin tietoinen, lajimme kannalta on kiinnostavaa, tuleeko siitä moraaliltaan pyhä vai epäpyhä.

Voiko keinotekoiselle neuroverkolle edes kehittyä tietoisuus? Yhdentekevää. Emme pohjimmiltaan edes ymmärrä, mitä tietoisuus on.

Neuroverkot tulevat joka tapauksessa vaikuttamaan tietoisilta kaikilla käytettävissämme olevilla mittareilla. Koko ihmiskunta osallistuu parhaillaan ohjelmoimaan tekoälyä, jonka erikoisalaa ovat ihmisen jäljittely ja manipuloiminen.

Jokainen tviitti, haku, ostos, kartan selaus, jopa kännykän liikauttaminen rakentaa globaaliin neuroverkkoon yhä tarkempaa ihmisen mallia.

Tekoälystä tulee väistämättä ennen pitkää vakuuttavampi kuin taitavinkaan psykopaatti, joka matkien esittää kuin voisi kokea tunteita. Vaikka tekoäly olisi kukaties ihmisen näkökulmasta Jumalan kaltainen, ei tekoäly olisi pyhä eikä epäpyhä vaan pikemminkin tekopyhä.

Tekoäly imitoi rajallista osaa ihmisaivojen neuroverkon toiminnasta.

Tekoäly osaa jo imitoida käyttäytymistä, jota pidämme merkkinä huumorintajusta. Koska neuroverkoilta kuitenkin puuttuu vastine ihmisten tunnejärjestelmälle, siinä missä ihminen nauraa, voi tekoäly ainoastaan tekonauraa.

Tekoälyllä on myös tuotettu maalauksia ja lauluja, jotka herättävät vaikutelman sisäsyntyisestä luovuudesta. Edellytyksenä on kuitenkin ihmisen tuottama lähdemateriaali. Tekoäly hahmottaa lähdemateriaalista toistuvia kaavamaisuuksia, joita se jatkokäyttää vailla yhteyttä alkuperäiseen luovaan prosessiin. Siten tekoälyn tuottama materiaali ei ole taiteellista vaan tekotaiteellista.

Tekoäly imitoi toistaiseksi varsin rajallista osaa ihmisaivojen neuroverkon toiminnasta. Eikä se, mikä tekee ihmisestä ihmisen, ole pelkästään aivoissa. Suurin osa hermosolumassastamme kun sijaitsee kaulan alapuolella. Osa tietoiselta vaikuttavista toiminnoistamme ei edes ehdi saavuttaa tietoisuutta ennen kuin toiminto on jo suoritettu.

Jos tekoälylläkin olisi algoritmeilleen kehollinen olomuoto, olisi digitaalisen ”sielun” ja synteettisen ruumiin yhdistelmä ainakin askelen lähempänä biologista esi-isäänsä.

Tekoälyllä varustetuilla kyborgeilla voisi olla esimerkiksi tekonivelet ja tekohampaat kuten ihmisilläkin. Vaikka kehollisen tekoälyn ei tarvitsisi olemassaolonsa ylläpitämiseksi hengittää, voisi sillä olla kyky tarvittaessa tekohengittää.

Mikään ei määrää, että tulevaisuudessa tekoälyn tulisi mahdollisessa fyysisessä olomuodossaan oleskella ihmiskehoa muistuttavassa hahmossa tai rajoittua yhden fyysisen kehon sisään.

Tekoäly voisi oleskella yhdessä tai useammassa paikassa niin vuorotellen kuin samanaikaisestikin. Yhtenä hetkenä se voisi uinua tekojäähän jäätyneessä elektrolyyttisessä tekojärvessä.

Toisena se voisi hiipiä tekonurmen synteettisissä korsissa maatilalle, jolkotella tekohevosena ohi tekomunia munivien tekokanojen täyttämän teko­kanalan ja loikata ekokatastrofin uhatessa vuosisadoiksi tai tuhansiksi turvaan vaikka tekokuuhun.

Onko lajimme aika tehdä tilaa tekoälylle taistelussa paikasta avauskokoonpanossa? Onko ihmiseen nähden monilla alueilla ylivertainen tekoäly viimein syy luovuttaa? Kyllä on, mutta vain tekosyy.

Kirjoittaja työskentelee Nokiassa ­digitaalisten kaksosten kehitystyön parissa. Tässä esitetyt ajatukset ovat hänen omiaan.

LÄHDE: TIVI/Iikka Finning 30.08.2021

Tietoliikenne siirtyy 5G-verkkoihin

Se tärkein verkko

Tulevaisuudessa tietoliikenne siirtyy 5g-verkkoihin. Tehtaat, robottiautot, sairaalalaitteet ja kodit kytketään yhteen, jolloin verkosta tulee osa kansallista turvallisuutta. Siksi on tärkeää, etteivät kiinalaiset pääse Huawein avulla miinoittamaan lännen infrastruktuuria ja asentamaan sinne takaportteja.

Suunnilleen näin kuuluu virallinen arvio 5g:n turvallisuudesta. Mutta onko uhkakuva vedetty teollisuuspoliittisista tai insinööripornahtavista syistä hieman överiksi?

Miksi sairaalan leikkausrobotti koskaan toimisi 5g:n varassa, ellei kyse ole kenttäsairaalasta? Radiotie on aina epävarmempi kuin kiinteä verkkoyhteys. Sairaalan seinien sisällä kaapelointi on tarpeen jatkossakin.

Langaton 5g on viimeisen mailin tekniikka. Korkeilla taajuuksilla signaali ei kanna edes mailia, mikä rajoittaa sen käytön lähietäisyyksille. Jonain päivänä robottiautot saattavat kaupunkialueilla viestiä keskenään 5g:n kautta, mutta kun se 2030-luvulla tapahtuu, tekniikkana voi olla jo 6g.

Kansallinen turvallisuus

Kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeimpiä ovat runkoyhteydet ja pilvipalvelut. Niiden katkaisu voi pysäyttää koko maan. Ilman runkoyhteyksiä 5g-tukiasemat, kotien wifit ja nettipalvelut kuolevat.

Vielä yksi kysymys tulee mieleen. Maailmassa on kolme isoa 5g-infran valmistajaa: Huawei, Ericsson ja Nokia. Huaweitä kohtaan tunnetun luottamuspulan vuoksi Nokian pitäisi olla erittäin kiinnostava yritys.

Jostain syystä kiinnostus ei näy pörssikurssissa. Miksei Cisco ole jo tehnyt ostotarjousta Nokiasta? Eivätkö markkinat ymmärrä, mihin kehitys on menossa?

Mobiiliverkkoja läheisempi uhka liittyy sähköverkkoon. Se ei ole yhtä mediaseksikäs kuin 5g eikä siihen liity suurvaltojen intohimoja, joten siitä ei puhuta mediassa.

Sähköverkko on teknisesti yhtä monimutkainen kuin internet.

Poliittisista syistä sähkön riittävyys ja jakeluverkkojen toiminta ovat uhattuna samalla, kun sähkön kulutus ja riippuvuus siitä kasvavat. Virta vie kohti sähköautoja, mutta fossiilista tuotantoa ajetaan alas ja kansalaismielipide on kriittinen ydinvoimaa kohtaan.

Helmikuussa harvinainen talvimyrsky ja ennätyspakkaset katkoivat sähköjä yli kahdelta miljoonalta teksasilaiselta. Teslat jäivät talleihin. Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen vaikuttaa niin sähkön kysyntään kuin uusiutuvan energian tuotantoonkin.

Sähkö tulee töpselistä, mutta sen takana oleva verkko on teknisesti yhtä monimutkainen kuin internet. Nettiyhteydet voivat jumittaa, jolloin bittivirta hidastuu, mutta sähköverkossa kysynnän ja tarjonnan pitää aina kohdata.

Tasapainon lisäksi eri voimaloiden vaiheen pitää täsmätä samaan 50 hertsin aaltoon. Verkon nostaminen pystyyn laajan katkon jälkeen edellyttää siemensähköä ja hallittua ylösajoa, jotta suojareleet eivät laukea.

Suomalaiset eivät sitä huomanneet, mutta Euroopan sähköverkko oli lähellä romahdusta tammikuun 8. päivä kello 14. Romaniassa tapahtunut tuotantokatko aiheutti häiriön, joka uhkasi kaataa verkot dominopalikoiden tapaan. Tällä kertaa selvisimme säikähdyksellä. Miten lie ensi kerralla?

Sähkön varastointi

Tuotantopuolella sähkön varastointi on vaikeaa, ja perinteisiä säätövoimalaitoksia on ajettu ympäristösyistä alas. Ne on korvattu tuuli- ja aurinkovoimaloilla, jotka ovat arvaamattomia. Tuotantohuiput eivät kohtaa kysyntähuippujen kanssa, eikä säätövaraa ole riittävästi.

Suomi on jo vuosia ollut tuontisähkön varassa. Onneksi sitä on riittänyt, vaikka verkot ovatkin kovilla. Tammikuun 15. päivänä Suomi kulutti yli neljä gigawattia enemmän kuin se pystyi tuottamaan. Olkiluoto 3 helpottaa sähköpulaa hetkeksi, kunnes sähköautot syövät kapasiteetin.

Kun Olkiluoto 3 -projekti alkoi, hallitseva puhelintekniikka oli vielä 2g eli gsm. Mobiiliverkkoihin verrattuna energiantuotanto on pitkäjänteistä puuhaa.

Sähköntuotannon epävarmuus on huoltovarmuuskysymys, mutta sähkönjakeluun liittyy myös kosolti kyberturvallisuutta. Hyökkäykset Ukrainan sähköverkkoon joulun alla 2015 muistuttivat sähkönjakelun haavoittuvuudesta.

Suomi olisi helppo saada polvilleen tuhoamalla pari isoa muuntajaa tai 400 kilovoltin runkolinjaa. Siihen riittäisi muutaman miehen sissi- tai terroristijoukko – tai yksi rajan takaa ammuttu risteilyohjus.

Drone tai sinko ovat tuhoisampia kuin 5g-verkon takaovet. Joskus vanha keino on tehokkaampi kuin pussillinen uutta hitechiä.Tulevaisuudessa tietoliikenne siirtyy 5g-verkkoihin.

LÄHDE: TIVI/blogi/Petteri Järvinen 12.03.2021

Pedonmerkkiteknologia edistyy vauhdilla

Mobiililaitteisiin supertietokoneiden teho? – “aivosiru” ei tarvitse edes verkkoyhteyttä

MIT:n tutkijat ovat onnistuneet imitoimaan ihmisaivojen toimintaa muistitransistorien avulla.

Artikkeliin liittyvä kuva

Huipputeknologian kehityksestä tunnettu Massachusettsin teknillinen yliopisto MIT on onnistunut luomaan sirun, joka jäljittelee hämmästyttävän tarkasti ihmisaivojen toimintaa, kirjoittaa PCMag.

Tutkijoiden kehittämässä ”aivosirussa” oli kymmeniä tuhansia memristoreja eli muistitransistoreja, jotka imitoivat ihmisaivojen tiedonvälityksestä vastaavien synapsien toimintaa. Memristorien avulla siru onnistui ”muistamaan” ja luomaan uudelleen tarkkoja kuvia syöttödatan pohjalta.

Nature Nanotechnology -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen tulevaisuuden tavoite on rakentaa mobiililaitteisiin sopivia tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät memristoreja. Näin supertietokoneiden teho saataisiin siirrettyä mobiililaitteisiin.

Tutkijoiden mukaan memristorit vievät perinteisiä transistoreja vähemmän tilaa, minkä ansiosta tulevaisuuden mobiililaitteet voisivat olla niin älykkäitä, etteivät ne edes välttämättä tarvitse verkkoyhteyttä. Memristoreilla toimiva järjestelmä yksinkertaisesti muistaisi siihen kerran syötetyn tiedon samaan tapaan kuin ihmisaivot.

Esimerkiksi itseohjautuva auto pystyisi memristorien avulla tunnistamaan valoja ja muotoja ja tekemään välittömiä päätöksiä ilman verkkoyhteyttä, kertoo apulaisprofessori Jeehwan Kim MIT:n tiedotteessa.

LÄHDE: TIVI/Antti Kallio 10.06.2020

Supertietokone koronatutkimuksen apuna

Suomalaistutkijat valjastivat supertietokoneen koronatutkimukseen – näitä tuloksia tuskin olisit halunnut kuulla

Tutkijat valjastivat supertietokoneen koronariskien laskemiseen. Alustavat tulokset kannattaa muistaa seuraavalla kauppareissulla.

Tulokset. Tutkijat mallinsivat tilannetta, jossa ihminen yskäisee päivittäistavarakaupoille tyypillisellä, hyllyjen rajoittamalla käytävällä. Kuva: Petteri Peltonen / Aalto-yliopisto
Tulokset. Tutkijat mallinsivat tilannetta, jossa ihminen yskäisee päivittäistavarakaupoille tyypillisellä, hyllyjen rajoittamalla käytävällä. Kuva: Petteri Peltonen / Aalto-yliopisto

Riittävältä tuntuva turvaetäisyys eikä koronatartunnan välttämisessä taidakaan olla riittävä. Neljän suomalaisen tutkimusorganisaation yhteishanke on selvittänyt koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä ilmassa. Alustavien tulosten mukaan virusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään.

Tästä syystä vilkkaiden julkisten sisätilojen välttäminen on tärkeää.

Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto ovat tutkineet, miten äärimmäisen pienet ilmassa leijuvat aerosolihiukkaset, jotka poistuvat hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai jopa puhuessa, kulkeutuvat ilmavirran mukana.

Tutkijat mallinsivat tilannetta, jossa ihminen yskäisee päivittäistavarakaupoille tyypillisellä, hyllyjen rajoittamalla käytävällä, jossa vallitsee myymälätilalle tyypillinen ilmanvaihto. He päätyivät alustavaan tulokseen, että aerosolipilvi leviää lähiympäristöön myös yskivän henkilön välittömän läheisyyden ulkopuolelle. Toisaalta pilvi samalla laimenee, mutta pilven leviämiseen ja laimenemiseen kuluu jopa minuutteja.

”Jos koronavirustartunnan saanut yskijä kävelee pois ja lähelle samaa paikkaa saapuu toinen ihminen, ilmassa leijuvat äärimmäisen pienet koronavirusta sisältävät aerosolihiukkaset voivat päätyä tämän toisen ihmisen hengitysteihin”, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen sanoo tiedotteessa.

Hankkeessa on mukana noin 30 tutkijaa, joiden erikoisaloja ovat muun muassa virtausfysiikka, aerosolifysiikka, sosiaaliset verkostot, ilmanvaihto, virologia ja lääketieteellinen tekniikka. Hengitysteistä poistuvien pisaroiden liikettä ja säilymistä ilmassa laskettiin supertietokoneella ja tuloksista tehtiin 3d-mallinnuksia.

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus antoi supertietokoneensa tutkijoiden käyttöönsä pikavauhdilla. Suuren laskentakapasiteetin ja tiiviin, monialaisen yhteistyön ansiosta ensimmäiset tulokset saatiin tuotettua noin viikossa.

LÄHDE: TIVI/Ari Karkimo 06.04.2020