tag tekoäly

7 artikkelia

Korvaako tekoäly meidät?

Uudet keksinnöt pyyhkivät tieltään kaiken vanhan ja hyvän. Gramofoni syrjäytti mykkäelokuvien liveorkesterit ja tuhosi muusikoilta työpaikat. Internet syrjäytti dvd:t ja romutti elokuvien myynnin. Seuraavaksi tekoäly syrjäyttää ihmislajin.

Artikkeliin liittyvä kuva
Artikkeliin liittyvä kuva

Toisaalta muusikoita on yhä ja elokuviakin myydään. Vielä. Mutta tekoäly on eri asia. Toisin kuin perinteiset gramofonit ja tietokoneet, tekoälyn pohjana olevat neuroverkot kykenevät kehittämään itse itseään.

Kehitysnopeus kasvaa tahdilla, joka ylittää ajattelukykymme. Tekoäly on murtautumassa ihmisen kehittämiskykyjen rajoitteista kuin kriittisellä raja­nopeudella Maan vetovoimakentästä vapautuva avaruusraketti.

Onko tekoäly siis matkalla kohti singulariteettia, jonka saavuttaessaan se kasvaisi metatietoisuudeksi: eräänlaiseksi synteettiseksi jumaluudeksi, joka ohittaa meidät kaikilla alueilla?

Jos tekoälystä tulee ihmisen tavoin tietoinen, lajimme kannalta on kiinnostavaa, tuleeko siitä moraaliltaan pyhä vai epäpyhä.

Voiko keinotekoiselle neuroverkolle edes kehittyä tietoisuus? Yhdentekevää. Emme pohjimmiltaan edes ymmärrä, mitä tietoisuus on.

Neuroverkot tulevat joka tapauksessa vaikuttamaan tietoisilta kaikilla käytettävissämme olevilla mittareilla. Koko ihmiskunta osallistuu parhaillaan ohjelmoimaan tekoälyä, jonka erikoisalaa ovat ihmisen jäljittely ja manipuloiminen.

Jokainen tviitti, haku, ostos, kartan selaus, jopa kännykän liikauttaminen rakentaa globaaliin neuroverkkoon yhä tarkempaa ihmisen mallia.

Tekoälystä tulee väistämättä ennen pitkää vakuuttavampi kuin taitavinkaan psykopaatti, joka matkien esittää kuin voisi kokea tunteita. Vaikka tekoäly olisi kukaties ihmisen näkökulmasta Jumalan kaltainen, ei tekoäly olisi pyhä eikä epäpyhä vaan pikemminkin tekopyhä.

Tekoäly imitoi rajallista osaa ihmisaivojen neuroverkon toiminnasta.

Tekoäly osaa jo imitoida käyttäytymistä, jota pidämme merkkinä huumorintajusta. Koska neuroverkoilta kuitenkin puuttuu vastine ihmisten tunnejärjestelmälle, siinä missä ihminen nauraa, voi tekoäly ainoastaan tekonauraa.

Tekoälyllä on myös tuotettu maalauksia ja lauluja, jotka herättävät vaikutelman sisäsyntyisestä luovuudesta. Edellytyksenä on kuitenkin ihmisen tuottama lähdemateriaali. Tekoäly hahmottaa lähdemateriaalista toistuvia kaavamaisuuksia, joita se jatkokäyttää vailla yhteyttä alkuperäiseen luovaan prosessiin. Siten tekoälyn tuottama materiaali ei ole taiteellista vaan tekotaiteellista.

Tekoäly imitoi toistaiseksi varsin rajallista osaa ihmisaivojen neuroverkon toiminnasta. Eikä se, mikä tekee ihmisestä ihmisen, ole pelkästään aivoissa. Suurin osa hermosolumassastamme kun sijaitsee kaulan alapuolella. Osa tietoiselta vaikuttavista toiminnoistamme ei edes ehdi saavuttaa tietoisuutta ennen kuin toiminto on jo suoritettu.

Jos tekoälylläkin olisi algoritmeilleen kehollinen olomuoto, olisi digitaalisen ”sielun” ja synteettisen ruumiin yhdistelmä ainakin askelen lähempänä biologista esi-isäänsä.

Tekoälyllä varustetuilla kyborgeilla voisi olla esimerkiksi tekonivelet ja tekohampaat kuten ihmisilläkin. Vaikka kehollisen tekoälyn ei tarvitsisi olemassaolonsa ylläpitämiseksi hengittää, voisi sillä olla kyky tarvittaessa tekohengittää.

Mikään ei määrää, että tulevaisuudessa tekoälyn tulisi mahdollisessa fyysisessä olomuodossaan oleskella ihmiskehoa muistuttavassa hahmossa tai rajoittua yhden fyysisen kehon sisään.

Tekoäly voisi oleskella yhdessä tai useammassa paikassa niin vuorotellen kuin samanaikaisestikin. Yhtenä hetkenä se voisi uinua tekojäähän jäätyneessä elektrolyyttisessä tekojärvessä.

Toisena se voisi hiipiä tekonurmen synteettisissä korsissa maatilalle, jolkotella tekohevosena ohi tekomunia munivien tekokanojen täyttämän teko­kanalan ja loikata ekokatastrofin uhatessa vuosisadoiksi tai tuhansiksi turvaan vaikka tekokuuhun.

Onko lajimme aika tehdä tilaa tekoälylle taistelussa paikasta avauskokoonpanossa? Onko ihmiseen nähden monilla alueilla ylivertainen tekoäly viimein syy luovuttaa? Kyllä on, mutta vain tekosyy.

Kirjoittaja työskentelee Nokiassa ­digitaalisten kaksosten kehitystyön parissa. Tässä esitetyt ajatukset ovat hänen omiaan.

LÄHDE: TIVI/Iikka Finning 30.08.2021

EU aikoo asettaa tekoälylle tiukat säännöt

Muun muassa ”kansalaispisteiden” laskenta kielletään – Rikkojille jättimäiset sakot

Eurooppa on ottamassa tekoälyn käyttöön vahvasti erilaisen kannan kuin Kiina ja Yhdysvallat.

Kuva: Pedro Salaverria
Kuva: Pedro Salaverria

Euroopan Unioni harkitsee tiettyihin tarkoituksiin tehtyjen tekoälysovellusten kieltämistä, uutisoi The Verge. Tiedot perustuvat Politico-lehden raportoimaan esitykseen EU:n uudesta tekoälyasetuksesta.

Mikäli esitys hyväksytään, ottaisi EU vahvasti erilaisen kannan tekoälyyn kuin Kiina ja Yhdysvallat, joissa tekoälyä käytetään paljon kansalaisten valvontaan. Asetus esitellään europarlamentille virallisesti keskiviikkona 21. huhtikuuta.

Esitys kieltää tekoälyn käytön valvontatarkoituksessa, jossa on riski syntyä syrjintää. Tällaisia käyttökohteita olisivat esimerkiksi yksittäisiä ihmisiä fyysisissä tiloissa seuraavat järjestelmät. Lisäksi tekoäly kiellettäisiin myös kansalaisten sosiaalisessa pisteyttämisessä, jollaista harjoitetaan Kiinassa. Tällaisessa järjestelmässä kansalaisen luotettavuus perustuisi tämän aiempaan käytökseen.

Asetusta rikkovat yhtiöt joutuisivat esityksen mukaan maksamaan sakot, joiden suuruus olisi jopa 4 prosenttia yhtiön vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Digitaalisia ihmisoikeuksia puolustavien tahojen mielestä kiellettyjen sovellusten määrittely esityksessä on puutteellinen ja jättää liikaa tilaa erilaisille porsaanrei’ille. Esityksen sanamuotoihin on vaadittu tarkennuksia.

Asetuksen valvominen vaatisi lukuisten erilaisten valvontaelinten perustamista. Koko unionin laajuisen valvontaelimen lisäksi jäsenmaiden tulisi perustaa myös erilliset kansalliset elimet.

Kun asetus on esitelty europarlamentissa, sitä muokataan meppien palautteen perusteella. Mikäli asetus hyväksytään, se implementoidaan erikseen kaikissa jäsenmaissa.

  • Lue myös:

”Käsittämättömän huono idea”, ”p**kanjauhantaa” – Eduskunta haluaa käyttää tekstigeneraattoreita asiantuntijoina, ja tekoälyn asiantuntijoille leimahti kova riita somessa

LÄHDE: Tekniikka&Talous/Antti Kallio 16.04.2021

Tekoäly kaappaa asiakaspalvelun

Tekoäly ottaa shakkimatin operaattorijätin asiakaspalvelussa – vaikka pyytäisi ihmisen linjoille, tulevat neuvot robotilta

Googlen asiakaspalvelijarobotista ei meinaa päästä eroon millään.

Artikkeliin liittyvä kuva

Operaattorijätti Verizon on ottamassa asiakaspalvelussaan käyttöön Googlen pilvipohjaisen tekoälyn, kirjoittaa The Register. Asiakaspalveluun kehitetty tekoäly käsittää sekä virtuaalisen asiakaspalvelijan että asiakaspalvelijan avustajan.

Google Cloudin Contact Center AI ymmärtää luonnollista kieltä ja näin ollen sen on määrä helpottaa sekä asiointia että asiakaspalvelijoiden työtä. Asiakkaat voivat puhua tai kirjoittaa kysymyksensä ja huolensa ja tekoälyrobotti ymmärtää yskän, Google on luvannut. Asiakkaiden ei siis tarvitse jatkossa turhautua kysymysvalikoissa, eikä asiakaspalvelijoiden tarvitse kuunnella asiakkaiden pitkiä selityksiä. Tekoäly siis ikään kuin siivilöi asiakkaan viestistä oleellisen ja näin nopeuttaa palvelutyötä.

Mikäli kyseessä on monimutkaisempi ongelma, voi tekoäly ohjata asiakkaan oikean ihmisen pakeille keskustelemaan. Tässä kohtaa tekoälyavustaja litteroi asiakkaan puhelua kulissien takana ja alkaa antaa ohjeita asiakaspalvelijalle sekä ehdottaa asiakkaan kysymyksiin sopivia vastauksia. Näin ollen sekä neuvoa pyytävä asiakas että neuvoja antava asiakaspalvelija toimivat Googlen tekoälyn alaisena.

Contact Service AI julkistettiin vuosi sitten ja se on ollut julkisesti saatavilla viime vuoden marraskuusta lähtien.

LÄHDE: TIVI/Antti Kallio 14.07.2020

Tietokonesiruja ihmisaivoihin

Elon Musk keräsi 158 miljoonaa dollaria rahaa asentaakseen tietokonesiruja ihmisaivoihin – aiotaan kokeilla tänä vuonna

Miljardööri Elon Musk on paljastanut tietoja suunnittelemastaan aivosirusta. Musk lupailee masennuksen ja riippuvuuden korjaantuvan.

Artikkeliin liittyvä kuva

Elon Musk on paljastanut tietoja Neuralinkin suunnittelemasta aivosirusta. Muskin mukaan siru voisi jopa olla parannuskeino masennukseen ja riippuvuuteen, kertoo The Independent.

Neuralink perustettiin vuonna 2016, mutta teknologiasta ei paljastettu mitään. Kerättyään 158 miljoonan dollarin rahoituksen yhtiö ilmoitti kehittäneensä laitteen, joka yhdistää aivot suoraan tietokoneeseen.

Lisää tietoa Neuralinkin toiminnasta julkaistaan 28. elokuuta, lupaa Musk. Twitter-käyttäjä Pranay Pathole kysyi Muskilta voiko Neuralink auttaa riippuvuuden ja masennuksen hoitoon. Musk lupasi, että laitetta pystytään varmasti käyttämään tällaiseen. Musk lisäsi, että ratkaisu on osittain pelottava ja mahtava, ja kaikki ihmisten ikinä kokema on pelkkiä sähköisiä signaaleja.

Neuralinkin lyhyen tähtäimen suunnitelma on Parkinsonin kaltaisten sairauksien hoitaminen. Pitkällä tähtäimellä Muskin tarkoitus on antaa ihmisille mahdollisuus kilpailla tekoälyn kanssa. Järjestelmän alkeellista versiota on jo kokeiltu eläimillä ja ihmiskokeiden pitäisi alkaa tämän vuoden aikana.

LÄHDE: Tekniikka&Talous/Joona Komonen 13.07.2020

Pedonmerkkiteknologia edistyy vauhdilla

Mobiililaitteisiin supertietokoneiden teho? – “aivosiru” ei tarvitse edes verkkoyhteyttä

MIT:n tutkijat ovat onnistuneet imitoimaan ihmisaivojen toimintaa muistitransistorien avulla.

Artikkeliin liittyvä kuva

Huipputeknologian kehityksestä tunnettu Massachusettsin teknillinen yliopisto MIT on onnistunut luomaan sirun, joka jäljittelee hämmästyttävän tarkasti ihmisaivojen toimintaa, kirjoittaa PCMag.

Tutkijoiden kehittämässä ”aivosirussa” oli kymmeniä tuhansia memristoreja eli muistitransistoreja, jotka imitoivat ihmisaivojen tiedonvälityksestä vastaavien synapsien toimintaa. Memristorien avulla siru onnistui ”muistamaan” ja luomaan uudelleen tarkkoja kuvia syöttödatan pohjalta.

Nature Nanotechnology -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen tulevaisuuden tavoite on rakentaa mobiililaitteisiin sopivia tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät memristoreja. Näin supertietokoneiden teho saataisiin siirrettyä mobiililaitteisiin.

Tutkijoiden mukaan memristorit vievät perinteisiä transistoreja vähemmän tilaa, minkä ansiosta tulevaisuuden mobiililaitteet voisivat olla niin älykkäitä, etteivät ne edes välttämättä tarvitse verkkoyhteyttä. Memristoreilla toimiva järjestelmä yksinkertaisesti muistaisi siihen kerran syötetyn tiedon samaan tapaan kuin ihmisaivot.

Esimerkiksi itseohjautuva auto pystyisi memristorien avulla tunnistamaan valoja ja muotoja ja tekemään välittömiä päätöksiä ilman verkkoyhteyttä, kertoo apulaisprofessori Jeehwan Kim MIT:n tiedotteessa.

LÄHDE: TIVI/Antti Kallio 10.06.2020

Tekoäly ja tappajarobotit

”Yksi virhe ja tekoälyllä varustettu tappajarobotti voi aloittaa sodan” – Googlelta irtisanoutunut varoittaa

LÄHDE: TIVI/Suvi Korhonen 16.09.2019

Tappajarobotit sodan aloittajina!
Sotimiseen suunnitellut ja itsenäisesti toimivat robotit saattavat vahingossa aloittaa sodan tai massamurhan, Googlelta irtisanoutunut insinööri varoittaa. Google kehittää Yhdysvaltojen armeijalle teknologiaa alihankkijana, minkä vuoksi joukko työntekijöitä erosi yhtiön palveluksesta.

Artikkeliin liittyvä kuva

Vuonna 2018 irtisanoutunut Laura Nolan vaatii The Guardianin mukaan itsenäisten sotarobottien kieltämistä, joita ihminen ei ohjaa etänä. Hänen mukaansa itsenäisesti oppivat robotit voisivat tehdä karmeuksia, joihin niitä ei aikanaan ohjelmoitu.

Autonomisten asejärjestelmien kehityksestä on aiemmin ollut jo huolissaan joukko teknologia-alan ja tieteen nimekkäimpiä guruja. Muiden muassa Stephen Hawking ja Elon Musk olivat mukana vetoomuksessa, joka jätettiin vuonna 2017 YK:n asekieltosopimusta käsittelevälle komitealle.

Googlen ei tiedetä osallistuneen itsenäisten asejärjestelmien kehittämiseen. YK:n asettama paneeli totesi viime kuussa, että Google välttelee osallistumasta asejärjestelmien tekoälyjen suunnitteluun ja noudattaa tekoälykehitykselle asetettuja suosituksia.

 

Ydinaseet tekoälyn käsiin

Pahin painajainen edessä? – ”Ydinaseet tekoälyn käsiin”

LÄHDE: TIVI/Jori Virtanen 04.09.2019

Kaksi USA:n sotilasvoimien eksperttiä on huolissaan ehtisikö USA reagoida riittävän nopeasti yllättäen syttyvään ydinsotaan. Näiden eksperttien mielestä reagointi pitäisi suosiolla jättää tekoälyn käsiin.

Artikkeliin liittyvä kuva

War on the Rocksin artikkelissa sotaekspertit Adam Lowther ja Curtis McGiffin toteavat, että hypernopeat ohjukset, häiveohjukset sekä sotavoimien käyttöön valjastetut tekoälyt ovat rapauttaneet yllätysiskusta jäävää varoitusaikaa, ja siksi on epävarmaa ehtisikö USA reagoida iskuun lainkaan.

Miesten mielestä ydinaseiden laukaisu pitäisi tämän vuoksi jättää tekoälyn harteille.

”Saattaa olla tarpeellista kehittää tekoälyyn pohjautuva, etukäteen määriteltyjä ratkaisumalleja käyttävä järjestelmä, joka havaitsee, päättää ja ohjaa strategista voimaa sellaisella nopeudella, että hyökkäykseen reagoimiseen tarvittavan ajan kutistumisen muodostama haaste ei aseta Yhdysvaltoja mahdottomaan asemaan”, miehet päättelevät.

Lue myös: Maailmanlopun ennustus: tekoäly saattaa aloittaa ydinsodan vuoteen 2040 mennessä

Lowther ja McGiffin antavat vaihtoehdoiksi myös kostoiskun tehokkuuden kasvattamisen, ennakkoiskujen tekemisen, sekä ydinaseiden viemisen vastustajien rajoille. Jälkimmäisen tavoite olisi ilmeisesti lähinnä pakottaa valtiot neuvottelupöydän ääreen ballistisilla ohjuksilla tervehtimisen sijasta.

Tekoälyratkaisu olisi silti miesten ykkösvalinta.

The Bulletin on kehityksestä huolissaan, sillä historiasta löytyy lukuisia tapauksia, joissa ydinsota olisi saattanut syttyä esimerkiksi laitevirheen vuoksi, ellei ihminen olisi tietoisesti tehnyt valintaa olla syöksemättä maailmaa tuhoon. Tekoäly ei välttämättä tällaista valintaa tekisi vaan iloisesti sytyttäisi maailman tuleen.

Riskinä on myös se, että käyttäjät tuppaavat luottamaan siihen mitä automatisoidut järjestelmät kertovat sen sijaan, että käyttäisivät omaa harkintakykyään.

Lue myös: F-Securen Hyppönen: ”Kilpavarustelu on alkanut”

Pennsylvanian yliopiston poliittisen tieteen professori Michael Horowitz tutkii sotilasteknologian kehittymistä. Hänkään ei ole tekoälyyn pohjaavan järjestelmän kannalla ihan jo yksinkertaisesti siksi, että asiaan liittyvä data on heppoista.

”Valtiot eivät ole käyttäneet ydinohjuksia toisiaan vastaan. Näin ollen tekoälyalgoritmin kouluttaminen havaitsemaan ydiniskun ensi merkkejä nojaa täysin simuloituun dataan. Huippuluokan algoritmien kehittämisessä olevat ongelmat huomioiden sanoisin tässä olevan tiettyjä riskejä”, Horowitz kiteyttää.