tag eu

41 artikkelia

Eurooppa on energiakriisissä

”Esimakua Venäjän pelistä”

Kaikki kortit näyttävät olevan tohtori Aura Sabadusin mukaan Kremlin käsissä.

Nord Stream 2:n kyltti Saksassa. DPA / LEHTIKUVA / JENS BUTTNER
Nord Stream 2:n kyltti Saksassa. DPA / LEHTIKUVA / JENS BUTTNER

Eurooppa on ajautunut kansainvälisten energiakysymysten asiantuntijan, tohtori Aura Sabadusin mukaan energiakriisiin, jota presidentti Vladimir Putin voi hyödyntää Venäjän geopoliittisten pyrkimysten edistämiseen.

– Vallitsevan tilanteen vakavuutta ei voi kyllin korostaa. Maakaasun hinnat ovat tänä vuonna nousseet jo 600 prosenttia. Markkinoiden äärimmäinen volatiliteetti iskee talouden keskeisille alueille kautta Euroopan lannoitetuotannosta elintarviketeollisuuteen ja terveydenhuoltosektorille, Sabadus sanoo Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Kriisi on hänen mukaansa muhinut jo pitempään, mutta Venäjän päätös olla toimittamatta lisää kaasua Ukrainan läpi kulkevan kaasuputken kautta ja täydentämättä Euroopassa olevia kaasuvarastoja kärjistää tilannetta entisestään.

– Moskovan linja on vavisuttanut koko maanosaa. Sen vaikutuksia on koettu jopa suhteellisen etäällä sijaitsevissa maissa, kuten Espanjassa ja Britanniassa, joiden suora riippuvuus Venäjän kaasusta on minimaalisella tasolla, hän toteaa.

EU on tässä asetelmassa Sabadusin mukaan heikoilla, sillä kaikki kortit näyttävät olevan Kremlin käsissä. Onkin hänen mukaansa pelättävissä, että Bryssel antaa periksi Venäjälle riippumatta siitä, millaista vahinkoa se Keski-Euroopalle – Ukraina mukaan lukien – aiheuttaa.

Horjuttaisi turvallisuutta laajasti

Sabadus varoittaa Venäjän saattavan ohjata Ukrainan läpi vuosittain kulkevan 40 miljardin kuutiometrin kaasuvolyymin kokonaan Itämeren alittavaan Nord Stream 2:een välittömästi sen saatua käyttöluvan. Merkkejä siitä, että niin tapahtuisi, on ollut hänen mukaansa ollut jo havaittavissa.

– Sellaisen päätöksen seurauksilla olisi turvallisuusvaikutuksia paitsi Ukrainalle myös koko Keski- ja Itä-Euroopalle, hän painottaa.

Jos Ukrainan kautta kulkeva kaasu ohjataan uudelleen Nord Stream 2:een, alueelle voi hänen mukaansa kysyntäpiikkien aikana muodostua jopa 45 miljardin kuution kaasuvaje, joka koettelisi pahiten juuri Ukrainaa.

– Mikäli kaasutoimitukset Ukrainan kautta päättyisivät, maalla ei enää olisi käytettävissään myöskään vaihtoehtoisia toimituksia eurooppalaisilta naapureiltaan, hän toteaa.

Ukraina on viime aikoina ostanut vuosittain 10–15 miljardia kuutiota maakaasua Puolasta, Unkarista ja Slovakiasta. Kyse on kuitenkin Sabadusin mukaan ollut osin venäläisestä kaasusta, joka on vain ohjattu takaisin Ukrainaan.

– Jos kaasutoimitukset Ukrainan kautta päättyvät ja venäläinen kaasu ohjataan Nord Stream 2:een ja TurkStreamiin ilman selkeitä geopoliittisen kiristyksen estäviä oikeudellisia takuita, Euroopan tämänhetkinen energiakriisi voi olla vasta esimakua siitä, mitä tulevina vuosina on edessä, hän ennustaa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 16.10.2021

AUKUS yllätti EU:n

Yhdysvallat, Britannia ja Australia solmivat 16. syyskuuta uuden turvallisuussopimuksen, joka lisää maiden yhteistyötä Intian valtameren ja Etelä-Kiinan meren alueilla. Australia päätti sopimuksen solmimisen vuoksi perua Ranskan kanssa neuvottelemansa kaupan sukellusveneistä. Ei ole sattumaa, että AUKUS:in alkumetreillä kovimmin näpeilleen sai Ranska. Ranska nimittäin on ollut hartain EU:n itsenäisen puolustusulottuvuuden puolestapuhuja. Yhdysvallat on pitkään vastustanut Euroopan unionin muodostumista NATO:n kilpailijaksi. AUKUS on englanninkielisten valtioiden uusin vastaveto Euroopan unionin pyrkimykselle muodostua itsenäiseksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi toimijaksi. Suomessa on pitkään kuviteltu, että Euroopan unioni ja NATO ovat harmonisessa suhteessa. Viimeistään AUKUS osoitti tämän harhaluuloksi.

Kuva: dmitryshulgin.__m. Kuvan lisännyt taakkatoimitus
Kuva: dmitryshulgin.__m. Kuvan lisännyt taakkatoimitus

Joe Biden tekee sen, minkä Trumpin pelättiin tekevän. Yhdysvaltojen ja Euroopan eriytyminen on käynnissä. Myös EU:n sisällä maat ovat ulkopoliittisesti jakautuneita. EU:n johtomaat ovat selvästi ilmaisseet halunsa lähteä eri teille Yhdysvaltojen kanssa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on jo vuosia puhunut EU:n ja Venäjän läheisempien suhteiden puolesta. Saksa puolestaan on pitänyt tärkeämpänä vaalia kauppasuhteitaan Kiinaan. Viro ja Puola ovat erittäin sitoutuneita Natoon, kun taas Ranska jälleen kerran harkitsee Nato-jäsenyyden mielekkyyttä ylipäätään. Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian kutsui tapahtunutta entisten liittolaisten väliseksi vakavaksi kriisiksi, jossa on esiintynyt valehtelua ja luottamuksen puutetta.

Ranskan eurooppaministeri Clément Beaune ilmoitti, että EU:n ja Australian välisten kauppaneuvotteluiden jatkaminen on mahdotonta. Ranskan kolauksesta kärsii nyt koko EU. Ranska on ilmoittanut kutsuvansa kotiin suurlähettiläänsä Australiasta ja Yhdysvalloista. Tämä on sinänsä ymmärrettävää. Jos tosiaan diplomaateilla ei ole mitään käsitystä siitä missä mennään, on ehkä syytäkin pysyä kotona.  

EU-maiden osuus maailmantaloudesta oli vuonna 1960 noin 33 prosenttia, kun taas vuonna 2050 sen ennustetaan olevan enää 9 prosenttia. Suomen tulee muistaa, että paras turvatakuu on hyvässä kunnossa oleva talous ja vahva oma armeija. Suomen ei tule uhrautua romuttamaan omaa talouttaan Etelä-Euroopan maiden velkojen vuoksi. Älä koskaan luota vieraan apuun. Italia ei aikoinaan edes tukenut Suomen itsenäistymistä.  

LÄHDE: OikeaMedia/blogi/Laura Huhtasaari 21.09.2021

EU aloitti metsäsodan Suomea vastaan

EU:n komission metsäsodan massiivinen kesäoffensiivi Suomea vastaan käynnistymässä

EU vastaan Suomi (ja Ruotsi) metsäsodan todennäköisesti viimeisessä taistelussa on kyse siitä, haluammeko olla teollisuusyhteiskunta ja hyvinvointivaltio, vai alistummeko ankeaan vihreään pakkovaltaan.

Kerrataan metsäsodan keskeiset taistelut: taistelu Lapin Kessin ”vanhoista” metsistä 1987 (sodan ”Mainilan” laukaukset), Talaskankaan 1988 taistelu  päätehakkuukypsän metsän suojelemiseksi, taistelu Kainuun päätehakkuukypsistä yhteismetsistä 1998/9 ja Lapin Inarin metsäsodat 2005.

Kaikki em. taistelut päättyivät lopulta vihreiden voittoon ja viranomaisten ja metsäsektorin valkoisen lipun heilutteluun.

Ensimmäisten taistelujen jälkeen per taistelu suojeltiin metsiä kymmeniä neliökilometreja.

Lapin Inarin 2005 metsäsodat ansaitsevat huomiota siksi, että sodassa oli aitona osapuolena viranomaisista ja metsäsektorista irrallaan olevat ylikansallista Greenpeace’a vastustavat luonnosta ja sen antimista elävät metsurit, koneurakoitsijat, puukauppiaat ym. paikalliset toimijat. He mm. perustivat leirin ymmärtämättömiä kansainvälisiä vihreitä elintasonuoria vastaan ja käyttivät mm. samaa taktiikkaa kuin perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen hiljan käytti aamuyöstä Hourulanväen elokapinoitsijoita vastaan:

Leiriläiset pitivät mm. kovaäänisten avulla elintasonuoria hereillä pitkin öitä.

Vihreät hyödynsivät pitkin 1990- ja 2000-lukua eri koalitiohallituksissa em. taisteluja ja saavuttamaansa hegemoniaa julkisessa sanassa, arvelluttavia kansainvälisiä Viidennen Kolonnan yhteyksiään sekä muiden puolueiden alistumista heidän luonnonsuojeluagendaan. Näin tähän astinen lopputulema tässä pitkittyneessä Suomea vastaan käydyssä kiinalaisen sotateoreetikon Sun Zsu’n määrittelemässä näännytyssodassa (engl. War of Attrition) on se, että EU:n tiukasti suojellusta metsästä (n. 36 000 km2) yli puolet eli noin 19 000 km2 sijaitsee Suomessa.

Nyt EU:n komission Suomea vastaan käynnistämässä valtavassa kesäisessä metsäoffenssivissa on kyse siitä, että sitovalla EU-lainsäädännöllä otetaan kenties lähemmäs 200 000 km (?) metsää pois talouskäytöstä. Tämä tarkoittaisi Suomen metsäteollisuuden alasajoa ja Suomen merkittävää köyhtymistä.

Euroopan unionin komissio, kansainväliset ylikansalliset luonnonsuojelujärjestöt, Europarlamentin liepeillä pyörivät toimijat, sekä kotimainen että ulkomainen valtamedia ja punavihreät poliitikot ovat tehneet vuosikaudet perusteellista ympäristöpropagandistista tulivalmistelutyötä eri areenoilla. Myös hyökkäysmuodostelmat on keskitetty taidolla asemiin meitä vastaan.

Vihreillä propagandisteilla on kuitenkin perusongelmana se, että YK:n ympäristönarratiivi, johon he Suomen museoimisen perustavat ei ole tieteellisesti perusteltavissa.

Homma kait menee EU:n komissiossa suurinpiirtein seuraavalla ajatuksenjuoksulla (en käytä sanaa järjenjuoksulla):

EU:n todelliset hiilidioksidin vuotuiset satojen miljoonien päästövähennykset ovat käytännössä mahdoton saavuttaa vähentämällä fossiilisia polttoaineita, minkä vuoksi tarvitaan silmänkääntötemppu eli hiilinielut, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Näin metsätaloutta saa tulevaisuudessa harrastaa rajoitetusti vain siten, että ilman avohakkuita tuotetaan pysyviä tuotteita kuten taloja ja huonekaluja. En mene tähän nieluhössötykseen tässä sen enempää kuin toteamalla, että Suomen kestävään metsänhoitoon perustuvan metsäteollisuuden olemassa tai olematta olemisella ei ole mitään merkitystä biosfäärin hiilen kiertoon.

Ilmastonmuutoksen rinnalle YK:n ympäristösatumaailmaan ja agendaan on jo pitkään kuulunut toinen maailmanlopun uhkakuva eli luontokato. Vuonna 1992 Rion ympäristökokouksessa päätettiin monenkeskisestä biodiversiteettikonventiosta (Convention on Biological Diversity eli CBD). Sen ensimmäinen osapuolikokous eli ilmasto COP:ta (Conference of Parties) vastaava osapuolikokous pidettiin 1994. Seuraava CBD COP15 pidetään loppusyksystä Kiinassa.

Suomea vastaan käynnistetty propagandistinen tulivalmistelu ja voimaryhmäkeskitykset hyödyntävät nyt vihreän propagandan mukaista ajatusta, jossa kaksi kärpästä tapetaan samalla iskulla:

Kun Suomen metsät suojellaan, myös luontokadon kiihtyminen Suomessa ehkäistyy EU:n komission mukaan.

Uuden Suomen Puheenvuoroissa on nyt julkaistu monta hyvää puheenvuoroa, joissa osoitetaan vihreän metsä- ja biodiversiteettiajattelun onttous ja valheellisuus. Näitä on Kari Kotirannan ”Ikimetsä on fiktio” tai Arto Luukkasen ”Stalinin valloituspolitiikka 1939 ja EU:n metsästrategia 2021”. En mene syvällisemmin tähän YK:n luontokatosatuun kuin kertomalla erään tarinan. Sen kertoi minulle aikoinaan Suomen metsien edesmennyt ylitaksaattori professori Kullervo Kuusela.

Tarinan mukaan ympäristöministeriön ympäristöneuvos ja biodiversiteettiasiantuntija Pertti Rassi oli vieraillut jossain päin Vienan Karjalaa 1990-luvun alkupuolella. Hän vieraili alueella, missä sattumasta johtuen metsät eivät olleet salamaniskuista kulottuneet satoihin vuosiin, eikä ihminenkään ollut avohakkuita siellä tehnyt. Vastoin YK:n ympäristösatua alue ei ollutkaan biodiversiteettiä kuhiseva ikimetsä vaan pystyyn kuollut autiomaa vailla luonnon monimuotoisuutta. Ymmärtämättömyys metsän synnystä, pystyyn kuolemisesta ja/tai salaman iskun aiheuttaman kulotuksen jälkeen uudelleen synnystä ei ole kirkastunut ymmärtämättömien ekoaktivistien kalloihin.

Suomea vastaan nyt käynnistyvä valtava metsäsodan loppuoffensiivin Casus Bellin (Sodanjulistuksen syyt) siemenet ovat vihreät ymmärtämättömyyttään itse luoneet.

Vihreät ajoivat kuin käärmettä pysyyn bioenergiaa parikymmentä vuotta, kunnes nyt kiivas anti-Trump-aktivisti Michael Mooren TV-dokumentti ”Planet of the Humans” (Ihmisten Planeetta) ja ekoaktivisti Michael Shellenbergerin kirja ”Apocalypse Never – Why Environmental Alarmism Hurts Us All” (Maailmanloppu peruutettu – Miksi ekoalarmismi tekee pahaa meille kaikille) julkaistiin.

Sekä em. dokumentissa että jälkimmäisessä kirjassa osoitetaan vihreän energiapolitiikan aiheuttama valtava luonnon tuho. Olen nämä samat huomiot tehnyt kahdessa viimeisessä kirjassani. Esimerkiksi Indonesia on raivannut 200 000 km2 sademetsää, jotta EU:ssa voidaan punavihreiden vaatimuksesta tankata biodieseliä.

Michael Shellenberger tulee Suomeen syys-/lokakuun vaihteessa, kun hänen uusimman kirjan suomennos julkaistaan.

Miksi meidän pitäisi Suomessa lopettaa metsätalous muille maille esimerkiksi kelpaavan kestävän metsänhoidon traditioineen ja siitä seuraava hyvinvointi sen vuoksi, että vihreät ymmärtämättömyyttään ajoivat bioenergiaa sen kaikissa muodoissa ja aikaansaivat maailmanlaajuisesti valtavan biodiversiteetin vähenemän ja luonnon tuhon?

LÄHDE: OikeaMedia/blogi/Mikko Paunio 15.07.2021

Vihreää hulluutta EU:n metsäpolitiikassa

Vihreää hulluutta

EU:ssa metsäpolitiikka on jäsenvaltioiden asia. Mikään erikoisuushan tuo ei ole. Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, noin oli suurimmassa osassa asioita. EU oli paljolti kauppaorganisaatio, joka mahdollisti pääomien ja ihmisten vapaan liikkuvuuden EU:ssa.

Viime vuosina järjestelmällisesti on hävitetty tuota periaatetta. EU on kahminut itselleen valtaa jäsenmailta ja vie EU:ta liittovaltion suuntaan. Vaikka jäsenmaita on perussopimuksissa nimenomaan kielletty ottamasta vastuuta muiden valtioiden veloista, tämä ajettiin läpi, jotta saksalaiset ja ranskalaiset pankit voitiin pelastaa veronmaksajien rahoilla.

Tuota liittovaltion ajamista on kiihdytetty sen jälkeen, kun Britannia erosi EU.sta. Britannia ei tuollaista kehitystä hyväksynyt. Kun se on poissa, tynkä-EU ajaa liittovaltiohanketta entistä härskimmin. Yksi keino muiluttaa yhteistä velkaa EU:n toimintaan (vastoin perussopimuksia) oli ns. elpymispaketti, jossa Suomi lahjoitti 4 miljardia muille EU-maille ja samalla tuhottiin EU:n perusperiaatteita.

Nyt metsäpolitiikasta on tulossa uusi vallankaappausyritys. EU:n komissio haluaa määrätä jäsenmaiden metsäpolitiikasta, mm. siitä, miten jäsenmaissa pitää hoitaa metsiä. Suomi on yksi maailman vastuullisimmin metsiään hoitanut maa. Metsien määrä Suomessa on viime vuosikymmeninä kasvanut merkittävästi. Siihen nähden on suorastaan härskiä, että metsänsä tuhonneet EU-maat alkavat määräillä Suomen metsien hoidosta.

Sinänsä asian pitäisi olla selvä, mutta ei ole. Komissio sorvaa ehdotustaan ja lukuisat jäsenmaat arvostelevat sitä. Suomi ei tässä ole yksin, mukana on suuria jäsenmaitakin.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo haukkuu muita hallituspuolueita siitä, että niiden ministerit ovat mukana allekirjoittamassa arvostelevaa kirjettä komissiolle. Syyttävät muita hallituspuolueita hallitusohjelman vastaisesta toiminnasta.

Maria Ohisalo roimii Sanna Marinin ja ministeri Lepän toimintaa (iltalehti.fi)

Samaan aikaan vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari Ylen ohjelmassa selittää, että

1) on selvää, että metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaille

2) komission on määrättävä asiasta sen varmistamiseksi. Jos Suomi ei ole tuohon valmis, miten suomalaiset voivat vaatia muita maita toteuttamaan vaatimuksia?

EU keppihevosena

Eli Suomeksi vihreät yrittävät käyttää EU:ta keppihevosena pakottaakseen muut haluamiensa metsälinjojen taakse. Samalla lailla vedottiin valkoposkihanhien rauhoitukseen EU:ssa, jotta niiden suhteen ei voitaisi ryhtyä toimenpiteisiin. Suomessahan valkoposkihanhi on haitallinen vieraslaji, joka ulosteillaan pilaa rannat ja pellot. En tiedä, millä kielellä lopulta julkaistiin kyltit, joissa kerrottiin hanhille pellot, joille niiden haluttiin laskeutuvan? Laskun ainakin maksoivat suomalaiset veronmaksajat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Karin esiintyminen TV:ssä kuvasti hyvin vihreiden asennetta. Nokka pystyssä tämä julisti, että heidän oppinsa on maailman tärkein ja siihen pitää kaikkien sopeutua. Ylipäätään on vihreiden hyökkäys suomalaista metsätaloutta vastaan ollut harvinaisen laaja. Suomen IPCC:n puheenjohtaja Markku Ollikainen vaati metsien käytön vähentämistä Suomessa hiilinielujen kasvattamiseksi. IPCC toimitti hallituksen neuvotteluihin muistion, jossa kerrottiin ”vihreiden taloushankkeiden” loistavista tuloksista taloudessa ja työllisyydessä. Paljastui, että todellisuudessa väitetyistä tuloksista vain 1% piti suunnilleen paikkansa. Ollikainen saikin itselleen lisänimen ”prosentti-Ollikainen”.

Mielenkiintoista nähdä mitä asiassa tapahtuu. Ilmeisesti keskustan, demarien ja perussuomalaisten MEP:t ovat julkisesti vastustaneet komission hanketta. Kokoomuksen mepeistä Sarvamaa kuulemma vastustaa hanketta, mutta ilmeisesti Sirpa Pietikäinen kannattaa. Kirsi Piha vihjaili pamfletissaan, että Ville Rydman ja Atte Kaleva ovat kokoomuksen ”juoppoja enoja”, jota puolue saa hävetä. Ilmeisesti monien mielestä Sirpa Pietikäinen on puolueen ”juoppo täti”, jota muut häpeävät.

Mielenkiintoista on nähdä, miten elinkeinoelämän tahot reagoivat asiaan. Kokoomuksen suojatyöpaikkakeskus Sitra (lempinimeltään ”Shitra”) on suhtautunut kritiikittömän innokkaasti kaikkiin EU:n ilmastohankkeisiin. Saa nähdä, miten tähän kaappausyritykseen suhtaudutaan?

Tässä tapauksessa ratkaisevaa on, että asiasta vastaava ministeri ei ole vihreä. Vihreiden ministerien fanaattisesta touhusta saatiin hyvä esimerkki, kun seurattiin ministeri Pekka Haaviston touhua Al-Holin episodissa. Onko Suomella varaa laskea vihreitä fanaatikkoja ministereiksi?

LÄHDE: OikeaMedia/blogi/Olli Pusa 12.07.2021

EU ja kansallinen päätösvalta

Ministeri: EU yrittää murentaa kansallista päätösvaltaa

Jari Lepän mukaan Suomen poliittisen kantin pitää kestää hallituksen määrittelemien tavoitteiden läpivientiin.

Jari Leppä. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN
Jari Leppä. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Euroopan unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, joiden pelätään vievän metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pelkää, että kansallista päätösvaltaa metsäasioissa halutaan murentaa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä.

– Suomen poliittisen kantin tulee riittää hallituksen määrittelemien tavoitteiden läpivientiin. Olen todella tyytyväinen pääministeri Sanna Marinin (sd.) esiintymiseen metsäasioissa ja uskon Suomen tavoitteiden toteutumiseen EU:n metsälinjauksissa. Lähtökohtana on pitää metsäasiat omissa kansallisissa käsissä eikä päästää niitä EU:n päätösvallan piiriin. Tällä linjauksella on eduskunnan suuren valiokunnan enemmistön tuki, sanoo Leppä Audiomedian haastattelussa.

Leppä korostaa metsien kokonaiskestävyyttä, missä otetaan huomioon metsien ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudelliset ja työllisyysvaikutukset.

– Tässä hallituksen enemmistön linja eroaa vihreiden kannasta. He korostavat vain metsien nieluvaikutuksia sekä monimuotoisuutta ja haluavat metsäpolitiikan ilmastopolitiikalle alisteiseksi. Tämä ei meille käy.

Lepän mukaan oli erittäin tärkeää, että Suomen ja Ruotsin pääministerit kirjelmöivät komissiolle kestävän rahoituksen luokittelua koskevasta taksonomiasta.

Toteutuessaan komission esityksen muodossa taksonomia lisäisi metsätalouteen maataloudesta tuttua säätelyä ja olisi metsänomistajille kohtuuton. Ei järjen häivää tällaisessa asiassa, ministeri sanoo.

Maakohtaisen nielujen seurannan täytyy Lepän mukaan riittää, varsinkin kun Suomella on yli sadan vuoden perinne metsien inventoinnissa.

– Mielellään tarjotaan apua, millä tavalla tätä metsätietoa tutkitaan, kootaan, tulkitaan ja käytetään. Komissio ei pyydä meiltä apua, vaan tulee neuvomaan meitä. Tämä on erikoinen asetelma, kun me olemme vieneet metsäosaamista maailmalle vuosikymmenien ajan. Kun sille on arvostusta ja kysyntää, niin toivoisin, että komissiokin kysyisi, toteaa Leppä.

Suomen vaikutusmahdollisuuksia heikennetään

Suomen pitää Lepän mukaan olla tiukkana puolustaessaan metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa, jota ollaan nyt murentamassa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä.

– Nyt komissio yrittää tulla keittiön kautta metsäpolitiikkaan. Me olemme tästä keskustelleet monen muunkin metsämaan kanssa ja todenneet, että nyt ollaan vaarallisilla vesillä.

– En ymmärrä eräiden suomalaisten europarlamentaarikkojen esittämää kritiikkiä Suomen metsävaikuttamista kohtaan, koska metsäasioissa toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. Strategiatasolla voidaan EU:ssa edetä, mutta ei tuoda metsäasioita koskevaa lainsäädäntöä.

Hallituksen, metsäteollisuuden ja metsänomistajien viestit ovat Lepän mukaan yhdensuuntaisia komissioon päin.

– Valitettavasti sinne menee myös ideologisiin tarkoitusperiin perustuvia vastakkaisia viestejä. Kun suomalaiset poliitikot arvostelevat hallituksen metsien kokonaiskestävyyttä korostavaa linjaa, se heikentää Suomen vaikuttamismahdollisuuksia.

– Suomi on aktiivinen toimija metsämaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ruotsin lisäksi Baltian maat, Itävalta, Slovenia, Saksa ja Ranska ovat maita, joiden kanssa on läheistä edunvalvontaa metsäasioissa. On tärkeää, että mukana on isojakin maita, vaikka metsäklusterin merkitys ei olekaan niissä maissa yhtä suuri kuin Suomella ja Ruotsilla, Leppä sanoo.

Leppä huomauttaa, että keskieurooppalaisten ei pitäisi neuvoa Suomea metsien hoidossa, kun ovat itse tuhonneet metsänsä aikana, jolloin me ymmärsimme niiden uudistamisen merkityksen.

Uudelleen avatun maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia säätelevän LULUCF:n laskentatapa ei Lepän mukaan voi olla laskennallinen tai poliittinen, vaan sen on nojattava siihen, mikä metsien todellinen tila on.

– Se on ainoa oikea tapa näitä asioita lähestyä. Olen pitänyt alun alkaen tätä laskentaa tosi ongelmallisena, koska se voi johtaa siihen, että meidän metsiemme kasvulla kompensoidaan muiden EU-maiden päästöjä.

Sama koskee Lepän mukaan puun energiakäyttöä säätelevän uusiutuvan energian direktiivin (RED) avaamista.

– Ei ole mitään tarvetta sen avaamiseen. Metsäbiomassa on tärkeä osa meidän ilmastopolitiikkaamme, ja kun siellä käytetään tähteitä, se on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Leppä uskoo, että metsävääntö jatkuu lähikuukausina, kun EU:n metsästrategia tulee parlamentin käsittelyyn.

– Siinä on sisään rakennettuna sama asetelma, nähdäänkö metsien kestävyys kokonaisvaltaisesti vai pyritäänkö metsäpolitiikkaa alistamaan ilmastopolitiikan osaksi. Me emme tule hyväksymään kansallisen päätösvallan murentamista metsäasioissa, Leppä toteaa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Ilkka Ahtokivi 10.06.2021

Euroopan tuleva digitaalinen raha

Euroopassa suunnitellaan digitaalista rahaa – Syrjäyttääkö digieuro käteisen?

Keskuspankit kehittävät sähköisiä versioita seteleiden ja kolikoiden rinnalle.

Analysointi kannattaa. Aktian Carola Nilsson kertoo kulutusta seuraavien sovellusten lisänneen hänen säästämistään.Kuva: Karoliina Vuorenmäki
Analysointi kannattaa. Aktian Carola Nilsson kertoo kulutusta seuraavien sovellusten lisänneen hänen säästämistään.Kuva: Karoliina Vuorenmäki

Euroopan keskuspankki suunnittelee oman digitaalisen rahan julkaisemista. Voisiko sähköinen euro korvata fyysiset setelit ja kolikot?

”Ihmisen käyttäytyminen muuttuu aika hitaasti. Siirtymäaika tulee olemaan pidempi kuin uskotaan”, sanoo Aktian johtaja Carola Nilsson.

Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi uskoo myös pitkään siirtymävaiheeseen, joka edellyttää myös, että keskuspankki tuo tarjolle suunnittelemansa digitaalisen version eurosta.

”Tuntuu oudolta, ettei olisi mitään keskuspankin liikkeellelaskemaa maksuvälinettä.”

EKP kutsuu digitaalista rahaansa euron kolmanneksi muodoksi seteleiden ja kolikoiden rinnalle. Hankkeen kehitys on ollut hidasta, koska sen on oltava luotettava ja kaikkien ihmisten käytettävissä.

Myös muualla maailmassa viranomaiset kehittävät digitaalisia valuuttoja. Kiviniemi kertoo, että Kiinassa kuluttajien valvonta on yksi tavoite sähköisen juanin taustalla. Digitaalisessa eurossa ei vastaavaa tavoitetta ole.

Raati pohtii myös käteisen ja sähköisen maksamisen eroja.

”Sähköinen maksaminen on niin sujuvaa ja nopeaa, ettei sitä ajattele yhtä konkreettisella tasolla. Toisaalta on hyviä sovelluksia, jotka kertovat miten rahaa on kuluttanut”, toteaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Aktian Nilsson on samaa mieltä.

”Omaa kulutuskäyttäytymistä pystyy analysoimaan paremmin, ihan kuten urheilussa ja monessa muussa asiassa tänä päivänä.”

LÄHDE: Uusi Suomi/Markus Nieminen 28.05.2021


Eroon käteisestä? ”Kuluttajalla on oltava oikeus käyttää rahojaan heille sopivalla tavalla”

Käteinen raha on myös huoltovarmuuskysymys.

Välttämätöntä. Käteisen käyttö vähenee, mutta fyysinen raha on tärkeää huoltovarmuuden näkökulmasta.
Välttämätöntä. Käteisen käyttö vähenee, mutta fyysinen raha on tärkeää huoltovarmuuden näkökulmasta.

Käteisen käyttö on vähentynyt jo pitkään ja korona on saanut monet luopumaan fyysisestä maksamisesta kokonaan.

Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi kertoo, että käteisellä maksetaan lähinnä enää pieniä ostoksia. Päivittäistavarakaupassa käteisellä hoidetaan vain kuusi prosenttia maksuista.

Kiviniemi kertoo itse tarvinneensa käteistä viimeksi kirkon kolehtia varten. Muut keskustelijat ovat edellisen kerran turvautuneet käteiseen maksupäätteen reistaillessa ja kahvijonossa pelikentän laidalla.

Aktian henkilöliiketoiminnasta vastaava johtaja Carola Nilsson toteaa kuluttajien suosivan yhä enemmän sähköistä maksamista. Käteiselle löytyy kuitenkin oma paikkansa tietyissä tilanteissa.

”Merkkipäivinä halutaan edelleen antaa lahja käteisenä eikä tilisiirtona.”

Laskeneesta suosiosta huolimatta tutkimukset kertovat 350 000 ihmisen turvautuvan vielä seteleihin ja kolikoihin maksamisessa. Silloin tällöin käteistä käyttää 69 prosenttia suomalaisista.

Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta muistuttaa, että mahdollisuus käteisen käyttämiseen on myös yhteiskunnallisesti tärkeää.

”On varmistettava, että syrjäytyneiden ihmisten joukko ei kasva digitalisaation myötä. Myös Euroopan komissio korostaa, että käteisen asema on turvattava.”

Kiviniemen mukaan käteisen käyttö kustantaa kaupoille noin 70 miljoonaa euroa. Tämä on saanut jotkin liikkeet pohtimaan, kannattaako käteistä tarjota enää maksuvaihtoehtona.

Euroopan keskuspankin tutkimuksen mukaan noin kuusi prosenttia myyntitapahtumista Suomessa ei ollut mahdollista tehdä käteisellä vuonna 2019. Luku oli euroalueen matalimpia. Lisäksi koronavirus on saanut kaupat suosimaan muita maksutapoja, vaikka tauti ei helposti leviä rahan välityksellä.

Aktian Nilssonin mukaan pankkiin on tullut kyselyitä kortti- ja mobiilimaksamisesta, sillä kuluttajat eivät ole pystyneet tekemään ostoksia käteisellä.

Kuluttaja-asiamies Väänänen katsoo, että mahdollisuus käteisen käyttöön on turvattava välttämättömissä tuotteissa vaikka lainsäädännön voimin. Näin on toimittu muun muassa Ruotsissa.

”Kuluttajalla on oltava oikeus käyttää rahojaan tavalla, joka on heille sopiva. Tässä on säilytettävä tietynlainen valinnanvapaus.”

Kiviniemi ymmärtää huolen käteisen käytettävyydestä. Hänen mukaansa käteisellä on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta.

”Kauppa on valmis palvelemaan asiakkaitaan. Päivittäisten ostosten tekeminen myös käteisellä on turvattava.”

Viime viikolla Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo esitti Suomen Pankin seminaarissa huolen, että käteisen vähentyvä suosio nostaisi sen käsittelyyn liittyviä kustannuksia kaupoille.

Hiilamo toivoi, että keskuspankki olisi tarvittaessa valmis osallistumaan käteishuollosta aiheutuviin kustannuksiin.

LÄHDE: Uusi Suomi/Markus Nieminen 30.05.2021

Kansanedustajat ja muunneltu totuus

Eduskunnan käyttäytymissäännöissä on linjaus, että kansanedustajia ei saa syyttää valehtelusta. Korkeintaan voi todeta heidän puhuneen muunneltua totuutta. Entä millaista muunneltua totuutta EU:n ”elpymispakettia” ajaneet poliitikot ovat puhuneet?

Aluksi selitettiin, että paketti elvyttää Suomen taloutta. Nyt lienee jo yhteinen näkemys, että tilanne on täysin päinvastainen. Italiassa on Suomea alhaisempi veroaste ja kotitaloudet suomalaisia varakkaampia. Italialle olisi täysin mahdollista elvyttää omilla voimillaankin, mutta ei poliittista tahtoa. Ja mitäpä turhaan, kun hölmöjä maksajia löytyy. Italiassa suunnittelevat paketin avulla verojen alentamista entisestään, kun taas maksajassa Suomessa paketti vääjäämättä johtaa verojen nousuun, kun laskua maksetaan. Suomen taloutta tuo ei elvytä, mutta ilmeisesti jonkinlaista elvytystä voisi tulla USA:n elvytyspaketeista.

Paketin yksi keskeisiä motiiveja on estää Italian talouden romahtaminen, minkä seurauksena valtavan määrän italialaisia lainoja omaavat ranskalaiset pankit olisivat kriisissä. Ilman ulkopuolista rahaa nuo maat joutuisivat maksamaan itse hölmöilyjensä kustannukset ja silloin niiden poliittiset johtajat olisivat vaikeuksissa. Eli meille on tehty ”Mafian tarjous”, josta ei voi kieltäytyä. Maksakaa meille tai joudumme vaikeuksiin ja tuhoamme teidätkin. Pienemmässä mitassa toteutettuna tätä kutsutaan poliisipiireissä suojelumaksun perimiseksi. Sillä suojellaan maksajaa suojelumaksun vaatijalta.

Tuota pakettia ajavat julistavat, että tämä ”elpymispaketti” on välttämätön Euroopan uusiutumiseksi. Euroopan silmiinpistävä piirre on kuitenkin kyvyttömyys uusiutua. Ei noitakaan rahoja mihinkään Euroopan uusiutumiseen käytetä kuin poliitikkojen ”muunnellussa totuudessa”. Niillä pidetään vain pystyssä olemassa olevia valtarakenteita. Jos jotakin uusiutumista tapahtuisi, se tapahtuisi etelämpänä – meidänkin rahoillamme ja me tippuisimme entistä enemmän vauhdista. Meistä tulisi vihreiden unelma: EU:n liittovaltion koillinen luonnonsuojelualue, jossa kaupanteossa luonnonsuojelualueista osasta aluetta tehtäisiin eurooppalainen kaivosparatiisi.

Suomi kostokierteen uhriksi!

Kuulemma Suomi joutuisi valtavan kostonkierteen kohteeksi, jos kaataisimme Mafian tarjouksen? Herää kysymys, mitä me teemme liittokunnassa, jossa meitä uhkaillaan ja kiristetään rahaa? Kuka muistaa aikoinaan, kuinka joissakin maissa kansanäänestyksissä kaadettiin EU:n perustamissopimukset. Joutuivatko nuo maat muka hylkiöiksi? Tuo höpinä kostosta ja maineen menettämisestä koskee poliitikkoja, jotka menettävät ehkä uskottavuuttaan liittovaltiokollegojensa silmissä ja se pysäyttää heidän henkilökohtaista urakehitystään.

Kun muut selitykset eivät ole menneet läpi ihmisissä, on kaivettu Venäjä-kortti. Jos kaadatte paketin, EU ajautuu kaaokseen ja Venäjä valtaa alueita EU:sta. Tuolla paketilla ei mitään EU:n kaaosta estetä. Se kaaos on epäilemättä tulossa muutenkin, tuolla yritetään lykätä rysähdystä kauemmaksi toivoen jonkin ihmeen pelastavan EU:n. Mitä kauemmin ongelmia piilotellaan, sitä kovempi rysähdys tulee olemaan. Onneksi Venäjä on heikossa hapessa ja tuskin pystyy uhkaamaan paljoakaan EU:ta sen romahtaessa. Mitähän turvallisuutta EU Suomelle Venäjän uhatessa pystyisi tarjoamaan? Paljon enemmän sitä tulisi, jos Italiaan ym. lahjoitettava 4 miljardia käytettäisiin Suomen puolustuskyvyn kohottamiseen. Suomen vuotuinen puolustusbudjetti on suuruusluokkaa 2,5-3 miljardia.

Elpymispaketin ideana on, että EU ottaa markkinoilta lainaa ja jakaa rahaa avustuksina ja lainoina. Lasku lähetetään jäsenmaille, kun lainaa pitää maksaa takaisin. Tällainen käytäntö on vastoin EU:n perusperiaatteita. Nyt tuon tempun laillisuutta selitellään mm. sillä, että EU:n oikeudellinen toimisto hyväksyy sen. Se lienee sama kuin jos Mafian toiminnan laillisuudesta pyydettäisiin lausunto Mafian omalta osastolta. Tässä ilmenee, että nykymuotoinen EU ei ole oikeusvaltio ja siksi tuossa takana oleva liittovaltiohulluus ei tule onnistumaan. Kysymys on vain ajanpeluusta romahduksen lykkäämiseksi.

Tuossa on yksi räikeimmistä poliitikkojen ”muunnetun totuuden” kertomuksista. Tuossa ei ole kyse mistään kertaluonteisesta operaatiosta vaan uudesta käytännöstä asioiden hoitamiseksi. Isojen eurooppalaisten maiden johtajat sanovat asian suoraan, mutta suomalaiset poliitikot ovat kuin eivät ymmärtäisi asiaa lainkaan. Toinen kuulemamme selitys on, että kyse on kertaluonteisesta ratkaisusta, koska Suomi ei toista kertaa tällaiseen suostu. Jos suomalaisten poliitikkojen kantti ei kestä vaatia sopimusten noudattamista ja pysyttäytymistä laittomien järjestelyjen ulkopuolella, miten se selkäranka löytyisi myöhemminkään?

Samaan aikaan kun suomalaiset poliitikot kertovat ”muunnettua totuutta” siitä, että kyse on kertaluonteisesta paketista, Italian pääministeri Draghi vaatii jo seuraavaa askelta. Pitää olla yhteinen (suuria maita palveleva) talouspolitiikka. Edelleen pitää kehittää yhteinen EU-työttömyysturva. Romahduksen partaalla huojuvilla EU-mailla on asiassa valtava kiire. Asiat halutaan pöydälle jo seuraavassa huippukokouksessa kesäkuussa.

Työttömyyysturva vie sosiaaliturvaan

Yhteinen työttömyysturva on avaus yhteiseen sosiaaliturvaan. Siinä suurimmat rahat liikkuvat eläkkeissä. Kaikissa muissa EU-maissa eläkerahastot ovat lisäeläkerahastoja eivätkä osa julkista taloutta. Suomessa yli 200 miljardin eläkerahastot ovat osa julkista sosiaaliturvaa ja julkista taloutta. Tuolla asialla on joskus keinoteltu, jotta on saatu Suomen julkisen talouden ongelmia piilotettua. Esimerkiksi välimerenmaissa julkiset eläkejärjestelmät ovat konkurssikypsiä. Yksi syy on mm. hyvin alhaiset eläkeiät. Niitä ovat lukuisat hallitukset yrittäneet muuttaa tuloksetta. Kun EU:n yhteinen julkinen eläkejärjestelmä pystytetään, voidaan suomalaisten eläkesäätöillä maksaa italialaisten, espanjalaisten, ranskalaisten ym. alhaisemmasta eläkeiästä johtuvia kustannuksia. Hintana suomalaisten pitää työskennellä pitempään ja indeksejä leikataan entistä enemmän. Kuulostaa samalta käsikirjoitukselta kuin ”Elpymisvälineen” suunnitelmat. Eiväthän poliitikot meille tästä valehtele – he vain puhuvat ”muunnettua totuutta”.

Muissa EU-maissa on merkittäviä eläkerahastoja, mutta niitä ei ole leimattu ”julkiseksi sosiaaliturvaksi”. Siksi ne ovat suojassa tuollaiselta varojen konfiskoinnilta. Arvatkaapa mitä Suomessa yritettäisiin tuossa tilanteessa? Eläkerahastoja hallitsevat tahot yrittävät tehdä rahastoista yksityisiä rahastoja ja kaapata ne itselleen. Silloin häviäisi sekin muodollinen rooli, mikä poliittisella järjestelmällä on Suomen eläkerahastoihin. Tuota kaappausta on valmisteltu jo pitkään, kun kaksi suurinta eläkevakuutusyhtiötä nielee järjestelmää itselleen. Nyt parhaillaan saaliiksi halutaan puolet Kevan rahastoista.

Saa nähdä millaista ”muunnettua totuutta” tästä asiasta poliitikot meille kertovat? Tuosta prosessista on kyse kun eduskunta äänestää ”elpymisvälineen” hyväksymisestä. Kyse ei ole salaisesta lippuäänestyksestä vaan avoimesta äänestyksestä. Jokainen tuon prosessin edistämiseen osallistunut kansanedustaja tiedetään.

Kirjoittaja Olli Pusa
Kirjoittaja Olli Pusa

LÄHDE: OikeaMedia/blogi/Olli Pusa 10.05.2021

[ Huom! väliotsikointi taakkatoimitus ]

Eurosta on mahdollista luopua

”On aika paljon asiantuntijoita, jotka sanovat, että eurojäsenyys oli virhe. Eurosta on mahdollista luopua, se ei ole mikään hyppy tuntemattomaan”, Riikka Purra sanoo.

Ei elvytyspaketille. Perussuomalaisten Riikka Purran mukaan elvytyspaketilla tosiasiassa pidetään euroa pystyssä.Kuva: Karoliina Vuorenmaki
Ei elvytyspaketille. Perussuomalaisten Riikka Purran mukaan elvytyspaketilla tosiasiassa pidetään euroa pystyssä.Kuva: Karoliina Vuorenmaki

Oppositiopuolue perussuomalaisten kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Riikka Purra arvostelee EU:n elvytyspakettia kovin sanoin ja huomauttaa samalla, että yhteisvaluutta eurosta on mahdollista luopua.

”Elvytyspaketti on suuri askel kohti finanssiliittoa. Tosiasiassa pidetään euroa pystyssä ja yritetään paikata velkaantuneita etelän maita kuten Italiaa, jolla ei ole halua tehdä rakenneuudistuksia”, hän kommentoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

”Koemme, että tällä hetkellä meidän tehtävämme on pyrkiä vaikuttamaan kansalaismielipiteeseen. On aika paljon asiantuntijoita, jotka sanovat, että eurojäsenyys oli virhe. Eurosta on mahdollista luopua, se ei ole mikään hyppy tuntemattomaan”, Purra jatkoi.

Hän kommentoi kokoomuksen toimintaa elvytyspakettiasiassa ”aika epäjohdonmukaiseksi”.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä päätti aiemmin äänestää tyhjää EU:n elvytyspaketista. Torstaina eduskuntaryhmä muutti kantaansa valtiovarainvaliokunnan lausunnon jälkeen ja antaa edustajien äänestää asiasta oman tahtonsa mukaan. Tähän mennessä kuusi kokoomuksen kansanedustajaa on ilmoittanut äänestävänsä pakettia vastaan.

”Näen, että sama tauti on vaivannut kokoomusta koko oppositioajan, ei ole lainkaan selvää, mihin suuntaan kumarretaan ja mihin pyllistetään”, Purra kommentoi.

Hän sanoo, ettei hänen korviinsa ole kuulunut, että perussuomalaisissa olisi hajontaa asiassa. Puolue suhtautuu elvytyspakettiin kielteisesti.

Elvytyspakettia koskeva eduskunnan täysistunnon keskustelu käydään tiistaina 11. toukokuuta ja Suomen osallistumisesta on määrä äänestää keskiviikkona 12. toukokuuta.

Lue lisää

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 08.05.2021

Suomi kulkee outoon suuntaan Euroopassa

Nyt pitää herätä tai voi tulla kovia yllätyksiä

Suomessa olisi syytä nyt herätä siihen, että Eurooppa on muuttumassa, kirjoittaa kirjeenvaihtaja Katja Incoronato.

Udine

Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Henry Kissingerin tunnettu kysymys siitä, kenelle hänen pitää soittaa, jos täytyy ottaa puhelu Eurooppaan, on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Asia tuli kiusallisella tavalla selväksi viimeistään niin sanotun sohvaskandaalin yhteydessä Turkissa. Se näkyy myös elvytys- ja eurobondikeskustelussa, jossa Italian Mario Draghi on ottanut vahvan roolin lähes kaikkien muiden katsoessa hiljaa sivusta.

Ruori hukassa?
Ruori hukassa?

Suomessakin olisi syytä nyt herätä siihen, että Eurooppa on muuttumassa.

LUE MYÖS:

Täällä Bryssel: Sohvaskandaali Ankarassa nöyryytti Ursula von der Leyeniä ja asetti Charles Michelin tilannetajun kyseenalaiseen valoon

Saksassa kytee pelko eurobondeista, joille elvytyspaketti raottaa ovea – Tuomioistuin päättää, ylittikö EU valtuutensaItalian Mario Draghi sai

Turkin Erdoganin raivostumaan – Politiikan tutkija näkee jupakassa paljon laajemman EU:n sisäisen ongelman: ”Tarjoaa mahdollisuuden pelata likaista peliä”

Sardiniasta tuli varoittava esimerkki myös Suomelle – Uusi korona-aalto puhkeaa pelottavan nopeasti

Kun Euroopassa nyt keskustellaan johtajuudesta ja Mario Draghi vetää yhdessä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa euroalueen tulevia suuntaviivoja, Suomi kulkee kokonaan eri suuntaan.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) tviittasi viimeksi keskiviikkona, että elvytyspaketti on välttämätön paha ja ehdottomasti kertaluonteinen.

Kuntavaalipuhetta tai ei, näkemys on lievästi sanottuna outo, kun samaan aikaan EKP:n johtokunnan Fabio Panetta linjaa paketin olevan prototyyppi tuleville ja lähes samoin sanoin on aikaisemmin puhunut EVM:n johtaja Klaus Regling.

LUE MYÖS:

Suomelle vaikea asia nousi toden teolla pöydälle Euroopassa – Euroaluetta uhkaava syvä taantuma vaatii järeitä aseita

Tästä syystä Mario Draghi otti eurobondit esiin juuri nyt – Samasta syystä Suomen kannattaa olla hereillä

Suomessa tosin kukaan ei seuraa sitä, mistä eurooppalaisten instituutioiden sisällä puhutaan, vaikka ehkä pitäisi.

Yhtä outoa on se, että eurobondit ovat avoimesti eurooppalaisten päättäjien pöydällä, mutta Suomessa kukaan ei puhu niistäkään mitään.

Virallisen selityksen mukaan ei ole tapana, että Eurooppa-neuvostossa käytyjä keskusteluja kommentoidaan julkisuuteen. Ainakin suurissa euromaissa Italiassa ja Ranskassa tapa on täysin erilainen. Sen muuttamista kannattaisi Suomessakin harkita, muuten edessä saattaa olla kiusallinen keskustelu siinä vaiheessa, kun eurobondit ja yhteinen budjetti ovat jo totta.

Askel tähän suuntaan on jo otettu, sillä Suomessa kovan äläkän aiheuttanut yhteisvastuu toteutuu vähän kuin vaivihkaa elvytyspaketissa, eikä tästäkään ole julkisesti keskusteltu.

Avoin julkinen keskustelu näkyy sekä Italiassa että Ranskassa eurokriittisyyden vaimenemisena. Niin Matteo Salvini kuin Marine Le Penkin ovat laimentaneet äänenpainojaan, Salvinin osalta voidaan puhua jopa täyskäännöksestä. Saksalaiset taas käyvät omaa keskusteluaan perustuslakituomioistuimessa asti.

Ehkä jotain samanlaista kannattaisi kokeilla Suomessakin? Muutoin edessä voi olla kovia yllätyksiä.

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 17.04.2021

EU aikoo asettaa tekoälylle tiukat säännöt

Muun muassa ”kansalaispisteiden” laskenta kielletään – Rikkojille jättimäiset sakot

Eurooppa on ottamassa tekoälyn käyttöön vahvasti erilaisen kannan kuin Kiina ja Yhdysvallat.

Kuva: Pedro Salaverria
Kuva: Pedro Salaverria

Euroopan Unioni harkitsee tiettyihin tarkoituksiin tehtyjen tekoälysovellusten kieltämistä, uutisoi The Verge. Tiedot perustuvat Politico-lehden raportoimaan esitykseen EU:n uudesta tekoälyasetuksesta.

Mikäli esitys hyväksytään, ottaisi EU vahvasti erilaisen kannan tekoälyyn kuin Kiina ja Yhdysvallat, joissa tekoälyä käytetään paljon kansalaisten valvontaan. Asetus esitellään europarlamentille virallisesti keskiviikkona 21. huhtikuuta.

Esitys kieltää tekoälyn käytön valvontatarkoituksessa, jossa on riski syntyä syrjintää. Tällaisia käyttökohteita olisivat esimerkiksi yksittäisiä ihmisiä fyysisissä tiloissa seuraavat järjestelmät. Lisäksi tekoäly kiellettäisiin myös kansalaisten sosiaalisessa pisteyttämisessä, jollaista harjoitetaan Kiinassa. Tällaisessa järjestelmässä kansalaisen luotettavuus perustuisi tämän aiempaan käytökseen.

Asetusta rikkovat yhtiöt joutuisivat esityksen mukaan maksamaan sakot, joiden suuruus olisi jopa 4 prosenttia yhtiön vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Digitaalisia ihmisoikeuksia puolustavien tahojen mielestä kiellettyjen sovellusten määrittely esityksessä on puutteellinen ja jättää liikaa tilaa erilaisille porsaanrei’ille. Esityksen sanamuotoihin on vaadittu tarkennuksia.

Asetuksen valvominen vaatisi lukuisten erilaisten valvontaelinten perustamista. Koko unionin laajuisen valvontaelimen lisäksi jäsenmaiden tulisi perustaa myös erilliset kansalliset elimet.

Kun asetus on esitelty europarlamentissa, sitä muokataan meppien palautteen perusteella. Mikäli asetus hyväksytään, se implementoidaan erikseen kaikissa jäsenmaissa.

  • Lue myös:

”Käsittämättömän huono idea”, ”p**kanjauhantaa” – Eduskunta haluaa käyttää tekstigeneraattoreita asiantuntijoina, ja tekoälyn asiantuntijoille leimahti kova riita somessa

LÄHDE: Tekniikka&Talous/Antti Kallio 16.04.2021